Vaahtokarkit, munaton + viljaton (osa 2)

No nyt voin sanoa, että kotitekoiset munattomat vaahtokarkit onnistuivat. Tässä linkki aikaisempaan postaukseeni aiheesta. Massa on jähmettymässä ja ero edelliseen yritykseen on ollut selkeä. Sain aikaiseksi sellaiset tartit, että avot. Kovasti tekiessä mietin, että kuinka tarpeellista tuon siirapin erikseen keittäminen oikein on, mutta en uskaltanut tätä vaihetta jättää välistä, kun huomenna pitäisi vaahtikset olla kahvipöydässä tarjolla. Kaikissa ohjeissa joita olen tutkinut siirappia käytetään. Tässä siis ohje, jonka olen muutamista netin versioista muokannut meille sopivaksi.

Aloita keittämällä siirappi noin tuntia ennen kuin aloitat itse vaahtokarkkien teon. Näin siirappi ehtii jäähtyä riittävästi.

1,5 dl sokeria

3 dl vettä

1 tl omenaviinietikkaa

ripaus suolaa

Mittaa ainekset kattilaan ja keitä noin viisi minuuttia niin, että sokeri on kokonaan sulanut. Seosta ei kannata hämmennellä, koska se saattaa tällöin kiteytyä. Itselläni kiteytyi, mutta tämä ei haitannut vaahtisten teossa, kosmeettista siis. Tämän vuoksi mietinkin siirapin tarpeellisuutta. No se siitä.

Kun siirappi on jäähtynyt, voitele matala vuoka huolellisesti öljyllä. Itse käytin 30 x 40 vuokaa, mutta hieman suurempi saisi olla, jotta koko massa mahtuisi siihen. Mittaa mielellään teräksiseen leivontakulhoon (vetoisuus minimissään 3 l)

3 rkl liivatejauhetta

1½ dl vettä

Sekoita ja jätä turpoamaan.

Kun siirappi on viilennyt, kaada se kattilaan ja lisää joukkoon:

1 ¾ dlvettä

3 ¾ dl sokeria

ripaus suolaa

½ tl vaniljaa

Kuumenna kiehuvaksi, mutta tässä vaiheessa onkin sitten tärkeää olla koskematta seokseen. Odota, että sokeri liukenee veteen ja keitä kirkasta seosta viisi minuuttia. Kattilan reunoja voi voidella vedellä silikonisudin avulla muutamia kertoja keittämisen aikana. Näin reunoille ei kiteydy sokeria. Kun seos on kiehunut, kaada se vähitellen liivatteen sekaan koko ajan voimakkaasti vatkaten. Yritä suojata ympäristöä vaikkapa keittiöpyyhkeen avulla. Rapatessa roiskuu ja paljon. Jatka vatkaamista 10 minuuttia. Aluksi massa on ihan luirua, mutta sakenee kyllä vatkaamisen aikana. Massa on valmista, kun se on paksua ja marenkimaista. Tässä vaiheessa on hyvä listätä joukkoon makuaineita, meillä vaniljaa, kun osa vaniljasta jäi kattilan reunoille jumiin.

Yritä vatkata nousevin liikkein massaan niin paljon ilmaa kuin mahdollista, tämä on tärkeää ilmavuuden aikaansaamikseksi ja  kannattaakin tehdä kunnolla. Kaada massa sitten öljyttyyn vuokaan jähmettymään, tasoita pinta. Mikäli peität massan tee se ilmavasti, äläkä missään nimessä käytä esim. kelmua, jää kiinni. Anna jähmettyä mielellään yön yli.

Sirottele massan päälle tomusokeri/tärkkelysseosta ja kippaa massa samalla sokeriseoksella jauhotetun voipaperin päälle. Tämä onnistuu mikäli vuoan rasvaus on tehty huolella. Leikkaa sitten massasta haluamasi kokoisia kuutioita ja pyörittele ne tomusokeri/tärkkelysjauhoseoksessa. (2/3 sokeria ja 1/3 sopivaa tärkkelystä) Huonosti öljytty vuoka aiheuttaa sen, ettei massaa pysty kippaamaan, mutta leikkaaminen onnistuu kyllä matalareunaisessa vuoassakin. Kuutioiden irrottaminen kannattaa tällöin tehdä varovasti ettei karkkien pinta rikkoudu.  Leikkaamisessa käytin teräksistä pizzaleikkuria ja oli kätevä. Sitä kannattaa välillä dipata tomusokerissa, niin rullaa paremmin. Sokeroidut vaahtikset ovat hyviä, mutta myös tummassa kaakaossa pyöräytetyt ovat herkkua. Miksei joku kuivatttu marjajauhekin sopisi päällysteeksi.