Uusi vuosi mallia 2015 kera perunasalaatin ton-ton-ton

Uuden vuoden menu on lasten toiveesta nakkeja ja perunasalaattia (siitäkin huolimatta että neuvotteluja on käyty ;). No ainakin mennään perinteitä kunnioittaen. Perunasalaattiin kokeilin tuota tässäkin blogissa vilahdellutta uutuutta eli Oatly kaura fraicea. Inhottaa tosin sen sisältämä rypsi, kun tiedän että huomenissa tarvitaan Kaverin taipeisiin kortisonia. Vaan menkööt aina silloin tällöin, jospa samalla tapahtuisi rypsille siedättymistä siinä samalla. Tässäpä maidoton, munaton ja soijaton perunasalaatti siis. :)

6 isoa kiinteää perunaa

1-2 (luomu) omenaa

1/4 purjosta

2-3 suolakurkkua

1 prk Oatlyn kaura fraicea

2 tl kotisinappia

1/4 tl suolaa

1 tl etikkaa

½ tl valkosipulijauhetta

pari kierrosta mustapippuria myllystä

Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä. Itse keitin kuorineen, kun jostakin syytä peruna on tällä tavoin makuisampi. Anna perunoiden jäähtyä ja pilko sillä aikaa muut ainekset. Tuo käyttämäni purjokin oli muuten suurempaa kokoluokkaa, joten 1/4 on määränä suuntaa antava. Olisiko ollut noin 1½ dl hienoksi suikaloitua purjoa. About. Sekoita kastikeainekset. Kuori ja kuutioi perunat, sekoita yhteen aiemmin pilkottujen ainesten kanssa ja kaada päälle kastike. Kääntele niin, että kastiketta on joka puolella. Anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia.

Hyvää uutta vuotta!

Kasvisnyytit grillissä

Meillä tykätään grillata kesäisin. Tämä kesä ei ole siinä suhteessa ollut poikkeus, päinvastoin ilmojenkin suosiessa ulkokokkailua. Työpäivän jälkeen on valtavan ihanaa vallata kesäkeittiö ja mennä ulos syömään; arjen luksusta. Kaikenlaisia kasvisnyyttejä kesäkeittiössämme valmistuu lähes päivittäin, joten tässäpä helluntain herkkuja. Kaverin nyytissä ei luonnollisesti ollut fetaa, mutta suosittelen lisäämään mikäli mahdollista. Ilman juustoakin oli kyllä herkkua, oliiveilla saa mukavaa makumaailmaa myös maidottomaan nyyttiin. Ja oliivit kannattaa todellakin ostaa kivellisinä ja askarrella hitusen. Ne kenkälankilla värjätyt paprikatäytteiset on kyllä ihan hirveitä.

Nyytti pakkausvaiheessa juuri ennen sulkemista.

Puolikkaat kesäkurpitsasta ja paprikasta kuutioituna

n. 10 miniluumutomaattia

valkosipulinkynsi krouvisti pienittynä

muutama kalamata oliivi

(suolaa), mustapippuria ja oreganoa

reilulla kädellä hyvää oliiviöljyä

Ainekset foliolle, nyytti kiinni ja grilliin. Kypsennysaikaa on vaikea tarkasti antaa. Meillä nyytit kypsyvät kaasugrillin ylähyllyllä noin 15-20 minuuttia. 

Näillä aineksilla tuli todella maukkaat nyytit. Arkena kun aika ja jaksaminen on enemmän kortilla, ollaan monesti tehty nopeat nyytit kesäkurpitsasta ja kruunukasviksista. Hyviä ovat olleet nekin. Myös pavut ovat erittäin herkullisia nyyttiaineksia, mikäli ne ruokavalioon mahtuvat. Kaverilla valitettavasti eivät ainakaan vielä, mutta kokeilua on jo tehty ja toiveikkaita ollaan.

Keitettyä parsaa herkullisella leikanneella ton-ton-kastikkeella :D

Parsa-aika on IHANA! Vanhaan aikaan meillä syötiin aina hollandaisekastiketta parsan kanssa, mutta tänä vuonna en jaksanut tehdä montaa soossia. Näin ollen taivuin kaikettomaan kastikiviritykseen. Kastike oli kattilassa täydellisen näköistä ja leikkasi lautasella pahemman kerran, kun rasva erottui lammikoiksi kastikkeen sekaan. Siitä viis, ihanaa herkkua on tämä. Niin että ruoka voi olla hyvää Srtömsön ulkopuolellakin. ;D

Parsat huuhdoin ja napsautin kovat juuresta pois. Minä olen sitä koulukuntaa joka uskoo, että parsa katkeaa taivuttamalla juuri siitä mistä pitääkin. Sen verran jämäköitä olivat, että kuorimaveistäkin näille vilautin. Hoikemmat ja tuoreemmat menevät minusta ilmankin. Keitin parsoja suolatussa vedessä reilu viisi minuuttia. Meillä ei ole parsakattilaa, enkä edes niputtanut parsoja. Vaarallista elämää... :D Taloutemme kaikkein laakein kattila ajoi asian ihan yhtä hyvin, siellä lepäsivät lappeellaan ja kypsät parsat nappasin kattilasta pihdeillä ylös.

Kastikkeen valmistin mittaamalla kattilaan 2 rkl maizenan tärkkelystä, ½ dl hyvää oliiviöljyä, 2 dl oatlyn luomukaurajuomaa, reippaasti suolaa ja ihan pikkuripaus valkopippuria. Keittelin kastiketta muutaman minuutin koko ajan sekoittaen ja tosiaan tämä erottui aika nopeasti kaadettuani sen parsojen päälle. Postaan tämän nyt kuitenkin, koska jotenkin jännällä tavalla tämä onnistui korvaamaan voikastikkeen suht kivuttomasti, ainakin allergiaruokaan tottuneessa suussa. :)

Kaalipiirakka ton-ton-ton

Piirakkapohja on ollut allergiataipaleemme akilleen kantapää. Jälleen kerran, kun yhtälöstä on kaikki pois, taikinan tekeminen on ollut yhtä tuskaa. Nyt kuitenkin natsasi. Meillä herkuteltiin kaalipiirakalla tai kuten Kaveri sanoi: salaattipiirakalla. :D Tässä kahden vuoden työn tulos; säntillinen piirakkapohja.

Pohja

reilu 2 dl perunamuussia

25g kookosrasvaa

½ dl oliiviöljyä

½ tl suolaa

1 dl tattarijauhoja

1 dl provenen täyskaurajauhoja

½ dl täysjyväriisijauhoja

½ dl perunajauhoja

1 tl leivinjauhetta

1 tl psylliumia

ripaus ksantaania

Keitä muussi, mikäli ei satu jääkaapin kätköstä jämiä löytymään. Lisää kuumaan muussiin kookosrasva ja anna sen sulaa samalla sekoittaen. Lisää oliiviöljy ja tarvittaessa suolaa (riippuu muussin suolaisuudesta). Nosta kattila pakastimeen ja anna jäähtyä todella jähmeäksi, älä kuitenkaan jäädytä. Vatkaa kuohkeaksi ja lisää joukkoon keskenään sekoitetut kuivat aineet. Vaivaa tasaiseksi palloksi ja nosta taikina jääkaappiin lepäämään.

Valmista täyte pilkkomalla 1 sipuli sekä suikaloimalla ½ suuresta kaalista. Paista kaali ja sipuli pehmeäksi paistinpannulla oliiviöljyssä. Mausta seos suolalla, lorauksella tummaa siirappia sekä ripauksella valkopippuria. Anna täytteen jäähtyä.

Nosta taikina jääkaapista ja jaa se suunnilleen kahtia. Pohjaosio saa olla hivenen suurempi. Painele taikina piirasvuoan pohjalle ja levitä päälle täyte. Kaulitse toinen puolikas taikinasta piirakalle kanneksi. Itse kaulitsin silikonialustan päällä, jonka avulla kippasin kannen piirakan päälle. Ikean silikonialusta on sopivan mukautuva ja hintainen, että siitä raaskii saksia hyvän piirakankannen kippaustyökalun. Tupperia en ehkä ilkeäisi uudelleen muotoilla. ;D Pistele kansi haarukalla. Paista piirasta 200 asteessa kiertoilmalla tai 225 asteessa tavan uunilla noin 25 minuuttia. Kannattaa vähän vahtia vieressä ettei kärähdä, uunit kun tuppaavat olemaan erilaisia.

Uuniin menossa...

...ja sieltä tulossa.

Tämä taikina on leivontapäivänä parhaimmillaan. Maku ei kärsi yöunista, mutta koostumus muuttuu tyypillisen gluteenittomaksi ja murenevaksi.

Mysli

3 dl provenan puhdaskaurahiutaleita

1 dl auringonkukan siemeniä

reilu rkl juoksevaa hunajaa

loraus auringonkukkaöljyä

kourallinen rusinoita

1 dl tattaripuffeja

Mysli on mukava lisä ruokapöytään aina silloin tällöin. Lisäksi sen valmistaminen on superhelppoa. Sekaan voi heittää lähes mitä tahansa, mikä nyt kunkin ruokavalioon sopii. Tässä satsissa edellä mainitut. 

Mittaa kulhoon kaurahiutaleet ja siemenet, kaada päälle hunaja ja sekoita. Levitä pellille leivinpaperi ja voitele se öljyllä. Kaada pellille hiutaleseos tasaiseksi kerrokseksi ja paista 180 asteessa kiertoilmalla noin 10 minuuttia. Lisää kuuman hiutaleseoksen joukkoon loput kuivat aineet, sekoita ja anna jäähtyä tarjoiltavaksi. Mysli säilyy ilmatiiviissä purkissa.

Kasvisvartaat grillissä

Tikkuruoka on kyllä huisin mukavaa syötävää. Meidän perheessä tätä mieltä ovat niin lapset kuin aikuisetkin. Ja jotenkin kasvis tikussa löytää tiensä tehokkaammin pieneen suuhun.

Vartaat tuulee sudittua marinadilla, joka useimmiten sisältää öljyä, tipan etikkaa, hieman hunajaa ja tietenkin suolaa sekä pippuria. Muu makuosasto sitten vaihtelee fiiliksen mukaan.

Hyvää äitienpäivää grillikasvisten kera!

Tänään vietettiin äitienpäivää ja lahjuksia sateli tällekin mammalle runsain mitoin. Ihania pienten käsien tekeleitä kuoriutui toinen toistaan persoonallisimmista paketeista. Loppupäivää koristikin ihan uusi helminauha, joka otettiin pois vasta illan hämärtyessä. Ja osansa pienten käsien taidokkuudesta sai mummikin.

Äitienpäiväateria nautittiin ulkona piknikhenkisesti viltin päällä. Kyllä grilliherkut vaan maistuvat herkullisilta pitkän talven jälkeen. Meillä on aina tykätty erilaisista kasvisnyyteistä. Ruokarajoitteiden kanssa ne toimivat erityisen hyvin, koska sisältöä voi muutella kunkin ruokailijan mukaan. Tänä keväänä Kaverinkin nyytti on jo ihanan värikäs. Meillähän on hiljattain tapahtunut kummia, kun allergisoivien listalta on alkanut tipahdella artikkeleita pois siihen tahtiin ettei meinaa perässä kestää. Niinpä tällä kertaa Kaverin nyytti oli lähes identtinen muun perheen kanssa, vain fetajuusto jäi puuttumaan.

Kasvisnyytteihin sukelsi 200g herkkusieniä, 1 iso kesäkurpitsa, 1 suippopaprika, 2 sipulia, 10 valkosipulin kynttä sekä rasiallinen miniluumutomaatteja. Tomaatteja lukuunottamatta pilkotut kasvikset marinoituivat jääkaapissa reilun tunnin oliiviöljyssä, tilkassa tummaa balsamicoa ja mausteiksi ripaus suolaa, chilihiutaleita, oreganoa ja valkosipulijauhetta. Kasviksethan voi pakata nyytteihin suoraankin, mutta mikäli tahtoo nopeuttaa kypsymistä voi niitä pyöräyttää nopeasti pannun kautta niin, että saavat pienen alkulämmön. Tämänpäiväiset vierailivat pannulla ja nyytit kypsyivätkin alle puoleen tuntiin. Alla ylempänä Kaverin juustoton nyytti pakkausvaiheessa ja alempana muun perheen fetajuustolla ryyditetty versio suoraan grillin kuumuudesta. 

Ruokien kypsyessä Esikko keräsi äidille kukkia, jotka ruokailun lopuksi pääsivät koristamaan äidin lasia. Eikö yksinkertainen osaakin olla kaunista!? Tässäpä luonnon vaatimatonta kauneutta kaikille äideille.

Kesäkurpitsalisäke

Tämä lisäke on jo pitkään ollut yksi meidän perheen suosikeista. Mikäli munakoiso sopii, kannattaa kokeilla sitäkin kesäkurpitsan asemesta taikka fifty-fifty molempia. Kaverikin on hiljalleen alkanut maistella tomaattia kypsäsässä muodossa, joten pieniä määriä tätäkin on jo maisteltu. Perinteisesti lisäke on saostunut mantelijauheella, mutta koska mantelia ei vieläkään ole uskallettu kokeilla, saostus hoidettiin kurpitsansiementahnalla ja toimi hyvin.

2 sipulia

5 valkosipulin kynttä

2-3 kesäkurpitsaa 

½ dl oliiviöljyä paistamiseen

1 tlk kaltattuja tomatteja tai tomaattimurskaa

1½ tlk vettä

suolaa ja mustapippuria

3 rkl kurpitsansiementahnaa

Pilko sipulit ja kesäkurpitsat. Kuullota sipuleita öljyssä ja lisää sitten kurpitsakuutiot. Anna kurpitsoiden kuullottua ja mausta ne sitten suolalla ja pippurilla. Lisää joukkoon tomaatit ja vesi. Itse tykkään Bionan säilötyistä luomu luumutomaateista. Ovat ihanan makeita.

Anna seoksen kiehua hiljalleen puolisen tuntia välillä sekoittaen, kunnes kurpitsat ovat pehmenneet. Saosta seos lopuksi kurpitsansiementahnalla tai esimerkiksi mantelijauholla taikka parmesaaniraastella, mikäli sopivat ruokavalioon. Meillä mennään siementahnalla. Hyvää tulee joka tapauksessa. Lisää tarvittaessa mausteita ja tarjoa kuumana vaikkkapa grilliherkkujen kera.

Coleslaw ton-ton-ton ja hodarit

Allergiat aiheuttavat vilkasta liikehdintää netissä ja täytyy sanoa, että on kyllä joka kerta ihanaa löytää jotakin uutta. Allergiamatkalla blogi on yksi niistä, joita tulee seurattua aktiivisesti. Sieltä tässä hiljattain bongasin kaikettoman majoneesin ohjeen, joka ilokseni oli huomattavasti kevyemmän oloinen kuin se versio, jota meillä on aiemmin tavattu tehdä. Hieman muuttelin ohjetta mausteiden osalta, tillin jätin pois ja valkosipulia ripsautin reilummin, etikkaa laitoin hieman säästeliäämmin, nesteenä käytin kaurajuomaa. Molemmat ohjeet ovat erittäinkin käyttökelpoisia, tämä juoksevampi malli toimi todella kivasti coleslaw salaatissa. Kiva, että Kaverikin pääsi tätä herkkua maistelemaan muun perheen seuraksi. 2 dl majoneesiin käytin 2 isoa porkkanaa ja noin ½ l kaaliraastetta. Yksinkertaisuudessaan valmistusprosessi on seuraava: valmista majoneesi, raasta porkkanat ja kaali ja sekoita yhteen. Tehdessä mietiskelin jo purjosipulilla ryyditettyä versiota. Täytynee testailla.

Tällä kertaa coleslaw löysi tiensä hodareitten väliin. Hodarisämpylät leivottiin vesirinkelitaikinasta ja täytyy jälleen kehua sen leivottavuutta. Näiden gluteenittomien leipominen lasten kanssa osaa välillä olla hankalaa, mutta tämän taikinan kanssa onnistui mainiosti.

Kasvissosekeitto (maidoton)

3 rkl sopivaa öljyä

5 porkkanaa

2 pientä tai 1 iso sipuli

1 iso valkosipulin kynsi

½ kukkakaali (n. 500g)

1 omena

5 dl vettä

½-1 tl kurkumaa

ripaus timjamia, valkopippuria ja mustapippuria

n.1 tl suolaa

n. 2 tl kuivattua persiljaa

1 dl oolannin perunamuussiainesta

Kuori porkkanat, omena ja sipulit. Kuutioi kaikki kasvikset ja kuullota niitä hetki öljyssä kattilassa. Kasvikset kannattaa lisätä kattilaan kovuusjärjestyksessä. Lisää lopuksi mausteet ja anna niidenkin paistua hetki, varo ruskistamasta. Lisää vesi ja anna kiehua puolisen tuntia. Lisää lopuksi perunamuussiaines. Halutessaan voi tietenkin käyttää ihan tavan perunaakin, jonka kypsentää muiden kasvisten joukossa, mutta meillä ei sattunut jääkaapissa perunoita olemaan, joten nyt mentiin näin. Soseuta kasvikset sauvasekoittimella hienoksi soseeksi. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa mausteita. Anna keiton levätä vielä hetki kannen alla jälkilämmössä. Meillä keiton päälle lorautettiin hieman neitsyoliiviöljyä ja paahdettuja kurpitsansiemeniä. Kaverikin sai keittonsa kruunuksi ja tykkäsi kovasti. Oireitakaan ei ainakaan vielä ole ilmaantunut.

Porkkanalaatikko kaurasta (maidoton, munaton, soijaton)

Joulu aiheuttaa keittiössämme pientä kikkailua. Kuten jo piparkakkukpostauksessa totesin, puuttuu tästä joulusta monta viimevuotista ruoka-ainetta. Porkkanalaatikko on aina ollut oma suosikkini ja Kaverin sallittujen kasvisten listaa kun katselee, niin ihan harkinnan arvoinen jouluruoka siinäkin suhteessa.

Viime vuonna saatiin hyvää harjoitusta munattoman ja maidottoman laatikon väsäilystä ja muistikuvani mukaan maistui likipitäen samalle kuin ennenkin. Silloin muuten tein laatikon sekaan puuron täysjyväriisistä ja täytyypä sanoa, että suosittelen. Paljon makuisampaa ja terveellisempääkin. No tällä kertaa puuro tehtiin Puuppolan kokonaisista kauraryyneistä ja kaurajuomasta. Toimii erittäin hyvin varsinkin, kun kaura on itsessään makeaa. Ei tarvitse siirapillakaan niin reilusti lotrata. =) Voipi hyvin olla, että tullaan tulevaisuudessa tekemään laatikko kaurasta, vaikka riisi ruokalistalle saataisiinkin. Lapset tykkäsi oikein kovasti ja maistui tämä myös omaan suuhun. Esikko kuvaili sanoin:" jännän makuista, mut siis hyvää!" Taisi muskottipähkinän maku yllättää, kun edellisestä kerrasta on kokonainen vuosi.

 





















1 dl Puuppolan kokonaisia kauraryynejä

½l kaurajuomaa (oatly luomu)

1 rkl kookosöljyä

1 kg porkkanasosetta

1-2 rkl tummaa siirappia

1 tl suolaa

1/4 tl valkoippuria

ripaus muskottia

pinnalle tattarileseitä

vuokien voiteluun sopivaa öljyä

Mittaa kattilaan kauraryynit ja liota niitä puolisen tuntia runsaassa vedessä.  Kaada liotuksen jälkeen vesi pois ja huuhdo ryynit vielä kertaalleen. Mittaa kattilaan kaurajuoma ja keitä puuroksi silloin tällöin sekoittaen noin 45 minuuttia. Anna puuron levätä hetki keittämisen jälkeen.

Lisää puuron joukkoon kookosöljy ja siirappi, sekoita. Lisää porkkanasose ja mausteet ja sekoita tasaiseksi. Voitele vuoka/vuoat sopivalla öljyllä jaa kaada massa vuokiin. Itse sain tällä ohjeella kolme puolen litran folivuoallista laatikkoa. Tasoita massan pinta ja ripottele päälle tattarileseitä. Mantelijauhekin toimisi varmasti hyvin, jos manteli sopii. Ensi kerralla kyllä varaan korppujauhoa vaikka hyvää tuli näinkin. Paista laatikoita 200 asteessa 45-60 minuuttia.

Pinaattikeitto

Pinaattikeittoa on tullut sävellettyä viimeeksi silloin, kun meillä syötiin vielä riisiä. Jotenkin tämä ruoka on jäänyt sittemmin unholaan, mutta Esikon ruokatoive palautti tämän sopan meidänkin pöytään. Jostakin tuli päähän idea käyttää suurukseen kookosöljyä ja yllättäen se olikin aika vinkeä valinta luonnostaan makeahkon kauramaidon kumppaniksi. 

 1 rkl kookosöljyä

1 rkl oliiviöljyä

4 rkl provenan täyskaurajauhoa

4-5 kaurajuomaa (oatly luomu)

ripaus suolaa ja valkopippuria

75g pakastepinaattia eli ½ pussillinen

Sulata kattilassa kookosöljy, lisää oliiviöljy ja kaurajauhoat. Kypsennä jauhoja hetki koko ajan sekoittaen, varo ruskistamasta. Kaada kaurajuoma suuruksen sekaan samalla sekoittaen. Lisää pinaatti ja anna kypsyä viitisen minuuttia. Keiton kera meillä nautittiin parman kinkkua. Ihan jännä yhdistelmä muuten.

Marinoidut paprikat kera parmankinkun

Tässäpä hieman erilaista juhlatarjottavaa sen iänikuisen voileipäkakun ja suolaisen piiraan tilalle. Mikähän siinä on, että ihminen tuntee pakonomaista tarvetta tarjota sitä, mitä on aina totuttu tarjoamaan, vaikka toteutus olisikin lähes mahdotonta tässä allergiamaailmassa. Nytpä päätin astua tuntemattomaan ja tarjota jotakin ihan muuta. Pohdiskeliin porukalla ruokia, joista pidämme ja joita kaikki voivat syödä ja tulos oli seuraavanlainen: parmankinkku nam, patonki nam, tuorejuusto/Kaverin tuorejuustomainen levite nam ja vielä paprika kera hyvän oliiviöljyn ynnä balsamicon nam. Päädyimme siis tarjoilemaan kauratattaripatonkia muutaman lisäkkeen kera. Patonki tehtiin taasen tunteella, joten ohjetta ei ole jakoon antaa, mutta leipä nyt on leipää. Tärkeintä oli kaikki muu ja tältä se näytti....

Halkaise pestyt paprikat ja lado puolikkaat pellille kuori ylöspäin. Öljyä paprikoiden pinta ja ripottele päälle hieman suolaa. Paahda paprikoita uunissa kunnes pinta alkaa paikoitellen mustua. Itse pidin ensin vartin 200 asteessa kiertoilmalla, jonka jälkeen jatkoin paistamista vielä 20 minuutin ajan normaalilla keskilämmöllä samassa lämpötilassa.

Kuori hieman jäähtyneet paprikat ja leikkaa siivuiksi.

Paprikasuikaleet marinoin seoksella, jossa oli 3 rkl hyvää oliiviöljyä ja 1 rkl basamicoa sekä ripaus mustapippuria, suolaa ja valkosipulijauhetta. Tuo valkosipulijauhe nyt on lähinn pyhäinhäväsitys, mutta päädyin tähän ratkaisuun, kun onneton unohdin laittaa paprikoiden kaveriksi valkosipulinkynsiä uuniin paahtumaan. No hyää oli kyllä näinkin.

Parmankinkun kaveriksi olin kaavaillut rucolaa, mutta tällä kertaa ruokakauppamme rucolatarjonta oli, no hieman kuivahkoa, joten tyydyin basilikaan. Ensi kerralla kyllä ajan toiseen kauppaan... Lautasen sipaisin oliiviöljyllä, jotta kinkun eivät liimaudu ikävästi kiinni alustaansa.

Kasviksia pannulla kera pohdinnan

Allergiat aiheuttavat sen, että lääkärin pakeilla saa vierailla tasaiseen tahtiin. Tulipa taas käytyä. Mitään uutta ja ihmeellistä ei tapahtunut ja käynnin pohjalta laadittu lausuntontokaan ei sisältänyt yllätyksiä. Lyhykäisyydessään siinä todettiin, että lapsella on laajat allergiat ja ruokavalio suppea, mutta kasvu ja kehitys ovat kaikesta huolimatta normaaleja. Tämä on jotenkin aina yhtä kutkuttava aihe. Joka ikinen kerta, kun pinnalle nousee tämä ruokavalion suppeus, tulee pohdittua samaa eli mitä muut perheet sitten syö.

Ruokavalion yksipuolisuus sai taas hymyn kareen suupieliin, kun hauduttelin pannulla meidän perheen viimeisintä lisäkesuosikkia. Voiko tätä väripalettia kutsua suppeaksi? Olisiko jauhelihamakaronimössö todellakin lapsen kasvun ja kehityksen kannalta se parempi vaihtoehto? Joo, ei oikein jaksa huolestuttaa. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä rennompi on mieli ruokien suhteen. Olisihan se maito ja muna ihan mukava lisä ruokapöytään, mutta ilmankin pärjää oikein hyvin. Vehnää meillä ei kaivata ja sitä ei syö edes se, joka voisi. Jatkamme siis näitä kasvisiloitteluja kaikissa sateenkaaren väreissä, jotta ravitsemustädillä riittäisi vastakin töitä pohtiessaan meidän Kaverin huolestuttavaa ruokavaliota. ;)

Kannattaa muuten kokeilla paistaa tai oikeastaan lähinnä hauduttaa pannulla porkkanaa, paprikaa, sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa sekä herkkusieniä suht runsaassa hyvässä oliiviöljyssä, niin että kasviksiin jää kuitenkin mukavaa purutuntumaa. Mausteeksi meille riittää ihan perus suola ja mustapippuri, mutta maun mukaan, kuten aina jaksan jankuttaa. Meillä kasviksien keskinäinen suhde vaihtelee iho-oireiden mukaan, näppärää.

Kasvisletut

Tämä on ehdottomasti paras munaton, maidoton ja vehnätön lettuohje, jonka kanssa olen plättyjä paistellut. Ovat hieman pulleampia kuin sellaiset perussuomalaiset letut. Innoituksena on toiminut Alice Sherwoodin Allergisen keittokirja, jonka reseptien pohjalta ollaan kehitelty meidän tarpeisiin sopiva malli. Joka käänteessä tykkään tuota opusta mainostaa, kun olen jotenkin niin tykästynyt kirjan antiin. Ohjeesta vääntyy myös makeat letut, kun jättää nuo kasvikset pois ja lisää sokeria ja vaniljaa maun mukaan.

1 rkl tärkkelysjauhoa

1/4 tl ksantaania

2 rkl vettä tai kauramaitoa

2 dl kauramaitoa (oatly)

2 dl provenan täyskaurajauhoa

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

2 dl raastettuja kasviksia/juureksia

öljyä paistamiseen

Mittaa kulhoon tärkkelysjauho, ksantaani ja vesi. Sekoita yhtenäiseksi valkoiseksi tahnaksi. Lisää joukkoon vähitellen kauramaito koko ajan sekoittaen. Lisää lopuksi suola, leivinjauhe ja jauhot sekä hienoksi raastetut kasvikset. Paista letut öljyssä pannulla kullanruskeiksi.

Sienipiirakkaa

Juuri kun sitä täällä blogissakin ehti valittelemaan huonoa sienionnea, riensi ystävällinen naapurimme muovikassi kädessään meidän pihaan ja toi kasan kanttarelleja. Tällaiset pyyteettömät ystävälliset eleet tuntuvat kyllä joka kerta niin mukavilta. Ja sienipiirakka maistuu aina. Kiitos rakas naapuri!

Tällä kertaa tuli tehtyä kahdenlaista piirakkaa sienistä. Molemmat luontaisesti gluteenittomana, mutta ei luonto antanut periksi olla lotraamatta kerman kanssa... =) Tuohon maitoiseen malliin tein elämäni ensimmäisen gluteeitooman taikinan, johon pääsin käyttämään voita ja maitotuotteita muutenkin. Kovin helppoa oli, kun on saanut kaverin kanssa harjoitella ihan kunnolla rajoitettua leivontaa. Pohjan siis tein ihan perinteisellä 1 osa voita, 1 osa rahkaa ja 1 osa jauhoa seoksella (tattari/puhdaskaura/riisijauhoseos + ripaus psylliumia ja leivinjauhetta). Hyvin toimi taikina ja maistui mielestäni ihan samalta kuin ennenkin. Täytteeksi paistoin sieniä ja sipulia, jotka maustoin suolalla, mustapippurilla, timjamilla ja lorauksella tummaa balsamicoa. 2 dl kermaa ja muna sienten kanssa sekaisin, täyte pohjan päälle ja kruunuksi juustoraastetta. Paistoin 220 asteessa noin 25 minuuttia.

Kaverin piirakka muotoutui coctailmalliseksi. Pohjana jo aiemmissa postauksissa vilahdellut taikina. Laitan ohjeen vielä tähänkin ettei tarvitse erikseen kaivella. Täytteen saostin jälleen perunalla ja toimikin sienen kanssa tosi kivasti. Ja kerrankin muistin ottaa vaihekuvia piiraiden tehtailusta. Täytyy taasen todeta, että tämä taikina on niin mukava käsitellä ja syödä. Tykkään kovasti. Tällä teen varmaan seuraavan kerran tuon kermaisenkin version.

 

Pohja:

3/4 dl vettä

1 dl öljyä

1/4 tl psylliumia

1/4 tl ksantaania

1/4 tl leivinjauhetta

1 dl tattarijauhoa

1 dl puhdaskaurajauhoa

1 dl hirvelän kaurakuitusta

Täyte:

öljyä paistamiseen

n. ½ l pilkottuja sieniä

1 pieni sipuli tai pätkä purjoa

2 dl perunamuussia

2 dl kaurajuomaa

2 rkl perunajauhoa

1/4 tl ksantaania

ripaus suolaa, mustapippuria, timjamia ja oluthiivahiutaleita

Sekoita pohjan ainekset yhteen ja painele taikina piirasvuokaan. Valmista täyte paistamalla sienet ja sipuli öljyssä. Mausta ja lisää joukkoon kaurajuoma ja perunamuussi. Anna jäähtyä hieman ja sekoita joukkoon vielä perunajauhot ja ksantaani. Täytä piiraspohja/pohjat ja paista 200 asteessa noin 25-30 minuuttia.

Paahdetut valkosipulit

Paahdetusta valkosipulista on muodostunut meidän perheessä tämän kesän ehdoton hitti. Pehmoiseksi kypsynyt valkosipuli on niin ihanan makuinen ettei sitä vaan voi vastustaa. Tämä toimii hienosti mausteena kaikenlaisissa tahnoissa ja majoneesissa.

Munakoisotahna on oma ehdoton suosikkini, mutta muutkin toimii. Juhannuksena kokeiltiin suurista valkoisista luomupavuista  ja oliiviöljystä tehtyä versiota, jossa mausteena yksi kokonainen valkosipuli ja reippaasti oreganoa. Oli hyvää. Harmi vaan ettei Kaverille nuo pavut käy.

Valkosipulista hattu pois, loraus öljyä ja ripaus suolaa pintaan, folio kiinni ja grilliin/kuumaan uuniin. Näin grillikaudella valmistuu mukavasti siinä muun ohessa. Kuvan yksilö hengaili grillissä reilut 20 minuuttia ja oli kauttaaltaan pehmoinen. Joskus se yksinkertaisin on parasta, nam.

Kaalipiiras

Täyte:
1/4 pienehköstä varhaiskaalista
1 sipuli
1 rkl siirappia
suolaa
2 dl kaurakermaa (gogreen)
1½ dl oolannin muussiainesta
1 rkl perunajauhoja

Pohja:
3/4 dl vettä
1 dl auringonkukkaöljyä
½ tl psylliumia
1/4 ti ksantaania
1/4 sipulijauhetta
1 dk provenan kaurajauhoa
1 dl tattrijauhoa
1 dl hirvelän kaurakuitusta
(suolaa)

Suikaloi kaali ja pilko sipuli. Paista kaali ja sipuli pannulla miedolla lämöllä pehmeäksi. Valmista tällä välin taikina. Mittaa kulhoon vesi, öljy ja psyllium. Turvota hetki ja lisää sitten joukkoon kuivat aineet. Suolaa pohja ei mielestäni tarvitse, koska kaurakuitusessa suolaa on valmiiksi aika paljon, mutta maun mukaan. Mikäi taikina tässä vaiheessa tuntuu liian murenevalta, lisää hieman vettä ja öljyä. Painele taikina irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille (käytin 23 senttistä vuokaa). Mausta kaalisipuliseos suolalla ja siirapilla. Lisää kaalin sekaan kaurakerma sekä perunamuussiaines ja perunajauhot. Sekoita huolellisesti. Kaada täyte vuokaan ja paista piirakkaa 200 asteessa noin 30 minuuttia.

Pohjataikina on heti tuoreeltaan suhteellisen kovahkoa, mutta pehmenee ajan kanssa hieman. Piirakan voi hyvin tehdä edellisenä päivänä ja uudelleen lämmittää seuraavana. Maistuu tuoreeltaankin, mutta suosittelen tällöin taiteilemaan reunoista tosi ohuet. Taikina on helposti käsiteltävää, joten tämä onnistuu vaivatta.

Blinit (ton-ton-ton)

Tämänkertainen kokeilukohde olivat blinit. Ajatus lähti yhdestä blinien pääraaka-aineesta eli tattarista, siitä meile ainoasta sopivasta, loppu piti taasen säveltää. Täytyy myöntää, että ilman hapanmaitotuotteita tehtävä oli aika haastava. Onneksi edellisestä aidosta blinikokemuksesta on vierähtänyt tovi, joten järkytys ei ollut liian suuri. Ei vaan herkullisia olivat, hieman erilaisia, mutta hyviä. Lapset tykkäsivät myös. Esikko tuumasi, että ihan kuin sellaista leipälettua.

1½ dl kaurajuomaa
1 tl finaxin hapanjuurijauhetta
1tl kuivahiivaa
1 tl sokeria
1½ dl tattrijauhoja

1 dl lämmintä kaurajuomaa tai kaurakermaa
½ tl suolaa
2 rkl kylmää vettä
2 rkl auringonkukkaöljyä
½ tl leivinjauhetta
2 rkl perunajauhoa

Lämmitä 1½ dl kaurajuomaa ja lisää siihen hapanjuuri, jauhot, sokeri ja hiiva. Sekoita tasaiseksi ja anna seisoa lämpimässä paikassa 1-2 tuntia.

Lisää taikinaan loppu kaurajuoma ja suola. Lisää lopuksi keskenään sekoitetut vesi, öljy, leivinjauhe ja perunajauho. Sekoita taikina tasaiseksi. Paista pannulla öljyssä kullanruskeaksi. Perinteiset kalaisat blinilisäkkeet ei meillä käy, mutta suolakurkku ja muut etikkasäilykkeet sekä esimerkiksi maidoton sienisalaatti ovat hyviä lisukkeita kala-allergiselle.

Grillatut kesäkurpitsat

Leikkaa kesäkurpitsa noin sentin paksuisiksi siivuiksi. Hoikat kurpitsat tykkään leikata vinoon, niin saa suurempia siivuja. Pirskottele isolle lautaselle öljyä ja ripottele öljyiselle lautaselle suolaa, valkosipulijauhetta, oreganoa ja mustapippuria. Lado lautaselle kesäkurpitsasiivut ja pirskota öljyä ja mausteita myös siivujen päälle. Anna siivujen maustua huoneen lämmössä reilut puoli tuntia. Grillaa halutun kypsyiseksi. Näillä mausteilla meillä tykkäsi lapsetkin, joiden suurta herkkua grillattu kesäkurpitsa ei tavallisesti ole.