Oi kuusipuu, oi muovipuu...

Joulu on taasen ovella ja tässä taloudessa sen valmistelut on aloitettu tänä vuonna aiemmin kuin koskaan aikaisemmin. En muista olenko täällä blogissa kertonut, että Esikolla on tätä nykyä astmapiippu. Kaverin ollessa allerginen ruoka-aineille, Esikko hoitelee pölypuolen. Viime joulu yskähdeltiin allergialääkkeiden voimalla ja aamuisin niin omat kuin Esikonkin silmät olivat turvonneet. Kuusi sai lähtöpassit aika nopealla tempolla ja samalla oireet helpottivat. Arvaattekin jatkon. Tämä vuosi on tehty surutyötä joulukuusen haudalla.

Päätin kuitenkin tehdä parhaani löytääkseni mahdollisimman aidonoloisen tekokuusen ja sellainen löytyikin Ruotsista. Hinta hieman kirpaisi, joka rahteineen oli lähes tarkalleen 300€. Vain yhden toimittajan kautta kuusen ostaminen oli alunpitäen mutkattoman oloista ja vaikka mutkia tulikin, oli asiakaspalvelu ensiluokkaista. Tästä jäi todella hyvä mieli. Kaupan linkki tässä. Sieltä löytyy valikosta jul ja sen alta julgranar jne. Kuusi kulkee nimellä Svensk gran 210cm.

Kyllä jännitti, kun paketti sitten saapui. Olin ostanut kalliin kuusen näkemättä sitä luonnossa.

Paketin avaaminen kuitenkin tuotti iloisen yllätyksen. Kuusi on todella aidon näköinen. Ensinnäkin se on kauttaaltaan ns. PE kuusi eli siinä ei ole tekokuusille tyypillistä lamellimaista oksistoa edes tyvessä. Lisäksi oksan rangat ovat ruskeita.

Toiseksi kuusen runko on aitoa puuta alaosan tyvioksia myöten. 

Yleensähän runko on ihan muovia tai vaihtoehtoisesti vihreällä karvalla peitettyä muovia ja rungossa rellottavat muoviset oksankiinnikkeet. Eiii!

Kolmanneksi kuusi on luonnollisen epäsymmetrinen.

Tästä onkin revitty huumoria. Aiempina vuosina kun olen tirissyt juurikin epäsymmetrisyydestä. Nyt maksoin itseni kipeäksi sen vuoksi. :D Ainoa pienen pieni miinus on kuusen korkeus 210cm, joka olisi saanut olla mieluusti hieman enemmän. Tämä johtunee osin siitä, että meillä on aiempina vuosina ollut aavistuksen korkeampi kuusi, kun kotimme katto on korkealla. No kaikkeen tottuu ja tämä nyt on sellainen hakemalla haettu miinus. Muovikuuseen siirtymisessä minulle tärkeintä oli se, että ovelta ei pysty oitis sanomaan onko kuusi aito vai ei. Tietääkseni kaikki meidän tutut eivät tätä blogia lue, joten aion testata kuusen autenttisuuden olemalla asiasta ihan hiljaa. ;) Tänne oli kuitenkin pakko tunnustaa, mikäli joku muukin etsii pakon edessä jouluksi kuusta samoilla kriteereillä kuin me. Täytyy sanoa, että SUOSITTELEN!

PS. Jouluksi lupaan laittaa kuusesta kuvan koristeineen.

Isänpäivän juttuja

Isänpäivät osaavat olla yhtä lentämistä. Senpä vuoksi ratkaisin tämän vuoden juhlinnat niin, että kaikki perheemme isät kokoontuivat meille juhlimaan. Loistoratkaisu kaikkiaan. Vaikka tekemistä keittiön puolella riitti, niin täytyy kyllä sanoa, että nautin täysin rinnoin kestitsemisestä. Jotenkin juhlien järjestäminen on aina mukavaa ja kun ruoka maistuu, niin mikäs sen parempaa. Päivän kohokohta taisi kuitenkin olla lasten taiteilemat tyynyt papalle ja ukille. Huippuhienoja! Oli ihana seurata, kun lapset niin ajatuksella ja rakkaudella piirsivät.

Kaverin teokset....

ja Esikon taiteilut.

Ruokapuolelta esittelyyn pääsee tällä kertaa vain jälkiruoka, kun juhlahumun keskellä unohtui pääruoka kuvata. Tarjolla oli broilerinleikkeitä herkkusieni-pekonikastikkeessa. Postailen ohjeen myöhemmin, koska sitä ruokaa tullaan syömään vielä monena talvisunnuntaina. Tässä kuitenkin sukaalaavaahto vadelmakastikkeella. Innoituksena toimi Esikon synttäreiden hyytelökakku.

2 prk GoGreen kauravispiä

½ dl sokeria

2 tl vaniljasokeria

n. 120g tummaa 70% suklaata

(käytin Pirkan 72% reilua ja luomua)

200 g vadelmaa

½dl vettä

½ dl sokeria

Vadelmakastike kannattaa valmistaa jo hyvissä ajoin. Itse tein sen jo edellisenä päivänä. Keitä vadelmia, vettä ja sokeria muutama minuutti. Anna jäähtyä hetki ja aja sauvasekoittimella tasaiseksi. Siivilöi kastikkeesta siemenet pois ja nosta jääkaappin viilenemään.

Valmista sukalaavaahto hetki ennen tarjoilua. Sulata suklaa ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Vaahdota kauravispi ja sokerit. Sekoita peini määrä vaahtoa suklaaseen ja lisää sitten suklaa loppuun vaahtoon. Sekoita tasaiseksi. Annostele tarjoiluastioihin, jos tarjoilet vaahdon heti. Mikäli vaahto on jääkaapissa liian kauan, se kiinteytyy ikävästi. Eli jos vaahdon tekee hyvissä ajoin, kannattaa se jättää sekoituskulhoon ja vatkata vielä kertaalleen kuohkeaksi ennen tarjoilua. Koristele vaahto vadelmakastikkeella ja vaikkapa sitruunamellissan lehdillä ynnä tomusokerilla. Loistava kahvin kaveri tämä.

Hyvää isänpäivää ulkoisesti sekä sisäisesti

Isänpäivä tuo oman lisäsykkeensä jo muutoinkin hektiseen syksyyn. Olikin ihanaa rauhoittua puuhailemaan kaksin Esikon kanssa varaston lattialle levitetyn vanhan maton päälle ja päästää luovuus valloilleen. Olin aika ällistynyt, että Esikko jaksoi taukoamattoman puolitoistatuntisen maalata isoisille lahjaksi katuharjat. Suuri työ pienelle ihmiselle. Taisi pieni taiteilija olla mielekkään puuhan äärellä. Tästä ei kyllä lahja parane, kaunista ja käytännöllistä. Useammin pitäisi heittäytyä tällaisiin projekteihin lasten kanssa. Ihanan antoisaa puuhaa. Puuha kyllä saa jatkoa, koska lopputulos sai äidinkin himoitsemaan uutta harjaa...

Isää hemmoteltiin tänä vuonna yksinkertaisella ruoalla. Nämä juhlapäivät ovat muutoinkin paikasta toiseen hyppäämistä, joten ruoka joka kypsyy uunissa omia aikojaan, sopii hyvin tällaisiin hetkiin. Ja uuniliha on kyllä meidän isän suuria suosikkeja. Kasvikset vaan alle ja yön yli suolautunut uunilaha päälle. Mitä pidempään ruoka muhii matalassa lämmössä, sen parempi. Mikäli leivinuuni on käytössä, niin ehdottomasti kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Herkuksi hedelmäsalaattia sopivista hedelmistä. Kiva muuten kun on jo enemmän kuin kaksi hedelmää koossa, niin voi hedelmäsalaattiakin tehdä.

Saippuakuplat (ainoastaan ulkoiseen käyttöön)

Tänään on keittiössämme keitelty ulkoisesti nautittavia iloliemiä. Tätä tavaraa kuluu, kun koko ajan käy vanhanaikaiset kuplasankareiden kumarrellessa liemipurkki kädessään. Löytyihän sille vaalealle siirapille käyttöä ennen kuin jämähtää purkin pohjaan lopullisesti. Tästä tulee vauhdikkaat kuplat, ei meinaa kuvaa saada. On muuten haastavaa kuvata saippuakuplia, kokeilkaapas joskus...

3 dl vettä

½ dl vaaleaa siirappia

1-1½ dl astianpesuainetta

Reilummalla määrällä astianpesuainetta tulee hieman kestävämmät ja runsaammat kuplat, mutta hyvin toimii tuo laimeampikin versio. Ohjeesta tuli meille yhden illan satsi, vaikka saattaakin vaikuttaa suurehkolta määrältä. Rautalangasta saa väännettyä kuplakoneen mikäli ei ole tällaista muovista karvareunaista ammatilaishärpätintä saatavilla. Muovisella tosin vaan on pikkuväen helpompi puhallella.