Uusia sopivia ja silmiä turvottavia!

Meidän perheessä puhaltelevat uudet tuulet. Takana on on siedätystä, työtä ja vahinkoa. Tuloksena kuitenkin laajentunut makumaailma, kun kuvaan ovat ilmestyneet säilykeananas sekä kuivattu herne. Ja tosiaan kyse on nimenomaan omaan liemeensä säilötystä ananaksesta ja KUIVATUSTA herneestä. Herneinnostuksissa mentiin kokeilemaan pakastevihannessekoitusta, jossa mukana oli sokeriherneen palkoja ja loppu oli historiaa... Herneenpaloista seurasi ataraxia, ihottumaa ja valvottu yö. Elikkäs herne sopii vai puoliksi tapettuna. Riemu on kuitenkin elossa ja suuri, koska tämä ruokarintaman valloitus on tuonut ruokapöytäämme ensimmäisen sopivan eineksen: purkkihernekeiton. En olisi kuunaan uskonut, että purkkihernekeitto voi tuottaa yksilölle niin paljon iloa, mutta niin se vaan teki ja tekee edelleen; joka torstai. Sain tuossa taannoin muuten kommentin, että eräässä taloudessa ei kyllä purkkirokkaa syödä vaan tehdään kaikki itse. :D :D :D Hieno homma! Good for you! :D

Ja täytyypä sanoa, että ananaksen saaminen ruokavalioon toi pizzaan ihan uutta ulottuvuutta. Kinkusta ja ananasmurskasta saa pizzaan aivan ihanan maidottoman täytteen. Jännä juttu muuten, että minä joka olen aina vihannut perinteistä juusto-ananaspizzaa, pidin näistä maidottomista versioista. Pohjana meillä toimii nykyään tämä leivinjauheella toteutettu malli jauhoja vaihdelleen. Kuvassa oleviin käytin perunajauhoa, maissijauhoa, kaurajauhoa ja riisijauhoa. Punakammassa versiossa täytteenä kalkkunameetvursti, paprika ja herkkusieni. Hyviä olivat molemmat.

Kaiketon pizzapohja leivinjauheella

Viikon päätteeksi sitä ihminen kaipaa jotakin hyvää. Pizza; tuo monen herkkuruoka ja heikkous. Tämä kaikettomuus vaan on tehnyt pizzapäivistä äidille ei niin haluttua herkkua. Tänään päätin kokeilla jotakin, jonka onnistumisesta en ollut ollenkaan varma, en oikeastaan edes hieman uskonut. No kokeilin silti ja jostakin kumman syystä tätä lapset söivät innokkaammin kuin koskaan. Itselle tuli jännä fiilis, jotenkin roiskeläiskämäinen saundi. Jee! Meidänkin mukelot pääsivät harrastamaan suomalaista kulinaaria. :D Mutta siis oli ihan oikeasti syötävää ja koska täytteen virkaa pääsi edustamaan edellispäivän tomaatti-jauheliha-kesäkurpitsa-muhennos, ei tekoaika uuneineen kaikkineen virunut juurikaan yli 20 minuutin. Todellista fast foodia meidän mittakaavassa.

1 dl tattarijauhoa

1 dl tummaa riisijauhoa

1 dl maissitärkkelystä

ripaus suolaa ja valkosipulijauhetta

½ tl psylliumia

tl kärjellinen ksantaania
1 tl leivinjauhetta

n.1½ dl kylmää vettä

2 rkl oliiviöljyä

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen kiertoilmalle (jos on). Mittaa kulhoon kaikki kuivat aineet ja sekoita ne yhteen. Lisää vesi sekä öljy ja sekoita tasaiseksi. Taputtele taikina ohueksi pizzapohjaksi leivinpaperin päälle pellille, lisää täytteet ja paista kiertoilmalla 225 asteessa 15 minuuttia. Öljysin muuten leivinpaperin ennen pohjan taputtelua. En tiedä öljyämisen tarpeellisuudesta, mutta ajattelin olevan mainitsemisen arvoista.

Pizzajuustoke ton-ton-ton

Harmittaa aina pizzapäivinä, kun Kaverin pizzassa on vihreää juustoa (siis kesäkurpitsaraastetta). Lähiaikoina Kaveri on myös itse havainnut tämän selkeän eron perheenjäsenten pizzojen välillä. Tästä syystä olen yrittänyt kuumeisesti kehitellä juuston tapaista lisuketta pienen herkuttelijan pizzaan ja tällä kertaa syntyi jotakin julkaisemisen arvoista. Ohjeen määrät ovat kyllä todella noin mittoja, mutta korjaan kyllä tulevaisuudessa mikäli korjattavaa ilmenee. Tämä ei nyt ole niin kovin justiinsa, joten tahdon tämän kaikettoman keitoksen laittaa jakoon. Mausteillahan saa aikaan vaikka mitä, mikä nyt kellekin sitten sopii. Ehkä pieni nokare sinappia toimisi hyvin. Alla versio Kaverin mausteilla. Koostumus oli muuten hieman juustomaisen venyvä, niinkuin nyt korvike näillä rajoituksilla voi vaan olla. Mutta siis, jos tätä olisi ollut imetysdieetillä, niin en ollenkaan olisi valittanut...

1½ rkl tärkkelysjauhoa (käytin perunaa)

1/4 tl ksantaania

2 rkl sopivaa öljyä

1-2 dl vegejuomaa (meillä oatlyn luomu kaura)

1 rkl oluthiivahiutaleita

ripaus suolaa, kurkumaa, valkosipulijauhetta ja sipulijauhetta  

Mittaa kattilaan tärkkelysjauhot ja ksantaani. Lisää joukkoon vajaa ½ dl nesteestä sekä öljy ja vispaa seos tasaiseksi tahnaksi. Sekoita tahnan joukkoon vielä desin veran nestettä ja kiehauta seosta niin, että se pulpahtaa kerran pari. Vähän kuin kiisseliä tekisi... Tässä vaiheessa nestettä voi vielä lisätä mikäli tuote vaikuttaa liian jäykältä. Hyvä koostums on sellainen vanukasmainen. Mausta tahna ja levittele se pizzan päälle. Itse pursotin tahnan pizzan pinnalle pussin avulla. Tahna on sen verran jäykkää, että lusikalla levittäminen tuntui haasteelliselta ja jälki olisi rumaa.

 

Täyskaurainen pizzapohja

Voihan kevät. Kaverin nahkatilanne on viime päivinä ollut sietämätön. Luultiin jo, että tilanne oli rauhoittumaan päin, kun Kaveri oli siloinen kuin mikä. Nyt taas tuntuu, että on aivan sama mitä kasvista Kaveri syö, iho kukkii. Ja kukkiminen tarkoittaa verestävää laaja-alaista ihottumaa, joka kyllä rauhoittuu kortisonilla, kun raaskii tarpeeksi hölvätä. Jokainen nyt varmaan tietää, ettei kortisonia voi varsinkaan pienelle lapselle käyttää jatkuvasti useita kertoja päivässä. Toive on suuri, että tilanne rauhoittuu siitepölyajan väistyttyä. Nyt on ollut pakko antaa Kaverille sellaista ruokaa, joka ei varmuudella ärsytä ihoa. Pizzapäivän anti olikin tänään täyskaurainen pizzapohja, täytteinään löysää pinaattiperunamuussia ja broileria. Onneksi marja- ja hedelmäosasto antavat ravitsemuksellisesti hieman helpotusta. Kyllä nämä pöperöt silti hieman hirvittävät, kun mielikuva Kaverin ikäisen ruokavaliosta pyörii enemmän siellä iloisenkirjavalla kasvissektorilla. No näillä on nyt vaan mentävä. Tässäpä jälleen jakoon yksi idea näihin erittäin rajoittuneisiin kokkailuihin. Jos ei raaka-aineilla, niin edes valmistustavalla on mukava saada ruokiin pientä vaihtelua.

 

1 dl vettä
2 tl hiivaa
1 tl psylliumia
1 tl siirappia
1 rkl sopivaa öljyä
ripaus suolaa, oreganoa ja basilikaa
½ tl sipulijauhetta
½ dl puhdaskaurahiutalita
2 ¼ provenan täyskaurajauhoja

Täytteeksi laitoin:
noin desin löysää pinaattiperunamuussia, jonka maustoin oluthiivahiutaleilla ja ripauksella suolaa
sekä viisi pientä broilerpyörykkää kuutioituna.
 

Mittaa kulhoon lämmin vesi ja lisää siihen psyllium, hiiva sekä siirappi. Anna seisoa hetki ja lissää sitten öljy, mausteet sekä kuivat aineet. Sekoita taikinaa vatkaimen taikinakoukuilla muutaman minuutin ajan. Yleensä kaulin pizzapohjat kahden leivinpaperin välissä, mutta tämän sai hyvin tehtyä öljytyin käsin taputtelemallakin. Anna pohjan kohota peitettynä vartin verran ja lisää päälle täytteet. Paistoin pizzaa kiertoilman alalämmöllä 200 asteessa vajaan vartin. Normiuunin keskilämmöllä luulisin 225 asteen olevan hyvä.

Broileripizza

Tänään meillä oli pizzaperjantai. Koko perhe ei aina jaksa syödä allergiaruokaa ja tätä ruokaa on helppo muunnella kunkin tarpeita vastaavaksi. Pohja meillä on aina gluteeniton. En viitsi enää vääntää vehnäpohjaa erikseen, kun kukaan ei huomaa eroa perinteisen ja gluteenittoman välillä. Tällä kertaa kuvioissa myös tattari, jota yritetään hivuttaa takaisin kaverin ruokavalioon. Luultavasti sopiva vilja, mutta jätettiin keväällä pois, kun pakka oli täysin sekaisin. Alla olevassa kuvassa kaverin allergiaversio täytteinään yrttinen porkkanakastike, broileria sekä oluthiivahiutaleilla maustettu valkokastike.

Pohja

(riittää pellilliseen tai kahteen pyöreään pizzaan)

3 dl vettä

1 rkl kuivahiivaa

ripaus sokeria

½ tl suolaa

2 tl psylliumia

2 rkl sopivaa öljyä

½ dl perunajauhoja

1½ dl provenan täyskaurajauhoja

2,5 dl tattarijauhoja

Mittaa lämmin vesi (42°c), hiiva ja sokeri kulhoon. Anna seisoa 5-10 minuuttia. Lisää joukkoon suola, öljy sekä jauhot. Vaivaa taikinaa viitisen minuuttia sähkövatkaimen taikinakoukulla. Öljyä kädet ja kaada taikina pellille. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille käsin mahdollisimman ohueksi levyksi. Loput voi kaulita. Itse käytän pientä lasten kaulinta ja taikinan ja kaulimen väliin laitan tuorekelmua. Lasten kaulimella pääsee hyvin reunoillekin ilman, että ottaa kahvat kiinni.   Muitakin tapoja varmaan löytyy, mutta näin meillä. Kohota pohjaa 20 minuuttia liinalla peitettynä. Valmista tällä välin porkkana- ja valkokastike.

Porkkanakastike pizzaan

Kuori ja pilko 1 iso tai 2 pientä porkkanaa kattilaan ja lisää vettä niin, että juuri peittyvät.

Keitä pehmeiksi ja soseuta sauvasekoittimella.

Lisää joukkoon 1 rkl sopivaa öljyä, ½ tl omenaviinietikkaa, suolaa ja sopivia mausteita

(esim. valkosipuljauhetta, sipulijauhetta, basilikaa, oreganoa, pippuria)

Valkokastike

Mittaa kattilaan 2 rkl sopivaa öljyä ja reilu 1 rkl kaurajauhoa. Kuumenna hieman, älä ruskista. Lisää joukkoon 1-1½ dl kaurajuomaa. Mausta suolalla ja oluthiivahiutaleilla.

Esipaista pohjaa 8-10 minuuttia, itse tykkään käyttää kiertoilmauunin alalämpöä ja asteita 200. Tällä tavoin tulee rapea pohja, eikä tapahdu gluteenittomalle pohjalle tyypillistä vetistymistä. Levitä täytteet pohjan päälle, valkokastike viimeiseksi, öljyä reunat (jos haluat rapeat) ja paista vielä 10 minuuttia. Kaverin pizzan paistamista jatkan tästä kohdasta samassa lämpötilassa, mutta ihan normaalilla keskilämmöllä, kun pehmoinen pohja maistuu kaverille paremmin.

Aikuisten pizzan teen siis samalla pohjalla. Kaverin pizzasta jäljelle jääneeseen porkkanakastikkeeseen lisään 1 rkl tomaattipyreetä, lisää mausteita ja 1 rkl oliiviöljyä. Maidoton tämä versio ei todellakaan ole vaan juustoa on runsaasti ja broiskunpalat saavat kaverikseen tomaattia, sipulia ja rucolaa. Kaveri ei tuosta rucolasta oikein vielä diggaile. Aikuisten pizzaa paistan koko kypsennysajan tuolla 200 asteen kiertoilman alalämmöllä. Tulee muuten rapea pohja, koostumukseltaan täysin vehnäpohjan veroinen eikä maustakaan eroa huomaa. Ja tosiaan nuo reunat kannattaa esipaiston jälkeen sutia oliiviöljyllä. Tulee pinnalta ihanan rapea reuna, joka on kuitenkin sisältä pehmoinen. Nam.