keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Uusi vuosi mallia 2015 kera perunasalaatin ton-ton-ton

Uuden vuoden menu on lasten toiveesta nakkeja ja perunasalaattia (siitäkin huolimatta että neuvotteluja on käyty ;). No ainakin mennään perinteitä kunnioittaen. Perunasalaattiin kokeilin tuota tässäkin blogissa vilahdellutta uutuutta eli Oatly kaura fraicea. Inhottaa tosin sen sisältämä rypsi, kun tiedän että huomenissa tarvitaan Kaverin taipeisiin kortisonia. Vaan menkööt aina silloin tällöin, jospa samalla tapahtuisi rypsille siedättymistä siinä samalla. Tässäpä maidoton, munaton ja soijaton perunasalaatti siis. :)


6 isoa kiinteää perunaa
1-2 (luomu) omenaa
1/4 purjosta
2-3 suolakurkkua

1 prk Oatlyn kaura fraicea
2 tl kotisinappia
1/4 tl suolaa
1 tl etikkaa
½ tl valkosipulijauhetta
pari kierrosta mustapippuria myllystä

Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä. Itse keitin kuorineen, kun jostakin syytä peruna on tällä tavoin makuisampi. Anna perunoiden jäähtyä ja pilko sillä aikaa muut ainekset. Tuo käyttämäni purjokin oli muuten suurempaa kokoluokkaa, joten 1/4 on määränä suuntaa antava. Olisiko ollut noin 1½ dl hienoksi suikaloitua purjoa. About. Sekoita kastikeainekset. Kuori ja kuutioi perunat, sekoita yhteen aiemmin pilkottujen ainesten kanssa ja kaada päälle kastike. Kääntele niin, että kastiketta on joka puolella. Anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia.

Hyvää uutta vuotta!

tiistai 23. joulukuuta 2014

Hyvää joulua!

Joulua on valmisteltu kovalla tohinalla ja keittiö on kyllä ollut taasen tämän talouden käytetyin huone. Nyt on kaikki valmiina ja meidänkin talouteen laskeutuu joulurauha. Ihan harmittaa etten ole ehtinyt ja jaksanut postailla uusia juttuja nyt jouluksi, mutta ehtiihän sitä joulun jälkeenkin. Ei ne ohjeet ehdi vielä ensi jouluksi pilalle mennä. ;) Tulossa on siis kaiketonta lanttulaatikkoa ja Kaverin synttäritkin päivittyvät pienellä viiveellä. Nyt kuitenkin hyvän joulun toivotus kera muutaman jouluruokaisen kuvan....







keskiviikko 26. marraskuuta 2014

Oi kuusipuu, oi muovipuu...

Joulu on taasen ovella ja tässä taloudessa sen valmistelut on aloitettu tänä vuonna aiemmin kuin koskaan aikaisemmin. En muista olenko täällä blogissa kertonut, että Esikolla on tätä nykyä astmapiippu. Kaverin ollessa allerginen ruoka-aineille, Esikko hoitelee pölypuolen. Viime joulu yskähdeltiin allergialääkkeiden voimalla ja aamuisin niin omat kuin Esikonkin silmät olivat turvonneet. Kuusi sai lähtöpassit aika nopealla tempolla ja samalla oireet helpottivat. Arvaattekin jatkon. Tämä vuosi on tehty surutyötä joulukuusen haudalla.

Päätin kuitenkin tehdä parhaani löytääkseni mahdollisimman aidonoloisen tekokuusen ja sellainen löytyikin Ruotsista. Hinta hieman kirpaisi, joka rahteineen oli lähes tarkalleen 300€. Vain yhden toimittajan kautta kuusen ostaminen oli alunpitäen mutkattoman oloista ja vaikka mutkia tulikin, oli asiakaspalvelu ensiluokkaista. Tästä jäi todella hyvä mieli. Kaupan linkki tässä. Sieltä löytyy valikosta jul ja sen alta julgranar jne. Kuusi kulkee nimellä Svensk gran 210cm.

Logotype

Kyllä jännitti, kun paketti sitten saapui. Olin ostanut kalliin kuusen näkemättä sitä luonnossa.


Paketin avaaminen kuitenkin tuotti iloisen yllätyksen. Kuusi on todella aidon näköinen. Ensinnäkin se on kauttaaltaan ns. PE kuusi eli siinä ei ole tekokuusille tyypillistä lamellimaista oksistoa edes tyvessä. Lisäksi oksan rangat ovat ruskeita.


Toiseksi kuusen runko on aitoa puuta alaosan tyvioksia myöten. 


Yleensähän runko on ihan muovia tai vaihtoehtoisesti vihreällä karvalla peitettyä muovia ja rungossa rellottavat muoviset oksankiinnikkeet. Eiii!

Kolmanneksi kuusi on luonnollisen epäsymmetrinen.


Tästä onkin revitty huumoria. Aiempina vuosina kun olen tirissyt juurikin epäsymmetrisyydestä. Nyt maksoin itseni kipeäksi sen vuoksi. :D Ainoa pienen pieni miinus on kuusen korkeus 210cm, joka olisi saanut olla mieluusti hieman enemmän. Tämä johtunee osin siitä, että meillä on aiempina vuosina ollut aavistuksen korkeampi kuusi, kun kotimme katto on korkealla. No kaikkeen tottuu ja tämä nyt on sellainen hakemalla haettu miinus. Muovikuuseen siirtymisessä minulle tärkeintä oli se, että ovelta ei pysty oitis sanomaan onko kuusi aito vai ei. Tietääkseni kaikki meidän tutut eivät tätä blogia lue, joten aion testata kuusen autenttisuuden olemalla asiasta ihan hiljaa. ;) Tänne oli kuitenkin pakko tunnustaa, mikäli joku muukin etsii pakon edessä jouluksi kuusta samoilla kriteereillä kuin me. Täytyy sanoa, että SUOSITTELEN!

PS. Jouluksi lupaan laittaa kuusesta kuvan koristeineen.

maanantai 10. marraskuuta 2014

Isänpäivän juttuja

Isänpäivät osaavat olla yhtä lentämistä. Senpä vuoksi ratkaisin tämän vuoden juhlinnat niin, että kaikki perheemme isät kokoontuivat meille juhlimaan. Loistoratkaisu kaikkiaan. Vaikka tekemistä keittiön puolella riitti, niin täytyy kyllä sanoa, että nautin täysin rinnoin kestitsemisestä. Jotenkin juhlien järjestäminen on aina mukavaa ja kun ruoka maistuu, niin mikäs sen parempaa. Päivän kohokohta taisi kuitenkin olla lasten taiteilemat tyynyt papalle ja ukille. Huippuhienoja! Oli ihana seurata, kun lapset niin ajatuksella ja rakkaudella piirsivät.

Kaverin teokset....
ja Esikon taiteilut.
Ruokapuolelta esittelyyn pääsee tällä kertaa vain jälkiruoka, kun juhlahumun keskellä unohtui pääruoka kuvata. Tarjolla oli broilerinleikkeitä herkkusieni-pekonikastikkeessa. Postailen ohjeen myöhemmin, koska sitä ruokaa tullaan syömään vielä monena talvisunnuntaina. Tässä kuitenkin sukaalaavaahto vadelmakastikkeella. Innoituksena toimi Esikon synttäreiden hyytelökakku.


2 prk GoGreen kauravispiä
½ dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
n. 120g tummaa 70% suklaata
(käytin Pirkan 72% reilua ja luomua)

200 g vadelmaa
½dl vettä
½ dl sokeria

Vadelmakastike kannattaa valmistaa jo hyvissä ajoin. Itse tein sen jo edellisenä päivänä. Keitä vadelmia, vettä ja sokeria muutama minuutti. Anna jäähtyä hetki ja aja sauvasekoittimella tasaiseksi. Siivilöi kastikkeesta siemenet pois ja nosta jääkaappin viilenemään.

Valmista sukalaavaahto hetki ennen tarjoilua. Sulata suklaa ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi. Vaahdota kauravispi ja sokerit. Sekoita peini määrä vaahtoa suklaaseen ja lisää sitten suklaa loppuun vaahtoon. Sekoita tasaiseksi. Annostele tarjoiluastioihin, jos tarjoilet vaahdon heti. Mikäli vaahto on jääkaapissa liian kauan, se kiinteytyy ikävästi. Eli jos vaahdon tekee hyvissä ajoin, kannattaa se jättää sekoituskulhoon ja vatkata vielä kertaalleen kuohkeaksi ennen tarjoilua. Koristele vaahto vadelmakastikkeella ja vaikkapa sitruunamellissan lehdillä ynnä tomusokerilla. Loistava kahvin kaveri tämä.

Esikon synttärihumuja

Meillä on JUHLITTU viime aikoina oikein urakalla. Tänä vuonna perheemme lähipiiriin oli levinnyt matkailukuume, joten Esikon synttäreitä juhlittiin pariin otteeseen ja sitten vielä päälle kaverisynttärit. Huh huh!

Varsinaisena juhlapäivänä tarjoamiset toteutettiin myös Kaveria silmällä pitäen. Esikon kakkutoiveena oli valkosukalaajuustokakku, joten kaksi kakkua tuli sitten leivottua. Kaverin kakun tein riskillä ja käytin Oatlyn kaurahapankermaa, joka siis sisältää rypsiä.

iMat fraiche

Pientä röhelöä tuli poskiin, mutta niistä selvittiin yhdellä kevyellä kortisonilla.  Tätä tullaan juhlahetkinä käyttämään jatkossakin. Samalla hoituu rypsin siedätyskin. Tarjolla oli myös perunalepuskoita, savulohta, parmankinkkua, tuorejuustoa, Kaverin omaa levitettä, viinirypäleitä sekä ikisuosikkiohjeellamme valmistettuja keksejä. Puolet tein hillosilmiksi ja puolet dippasin sulaan tummaan suklaaseen ja koristelin appelsiinimehuun tehdyllä pikeerillä.


Kaverin kakku (etualalla)

Pohjan tein murokekseistä ja kookosrasvasta, mutta määriä en osaa sanoa, kun ihan kokeilumeiningillä mentiin. Sen verran pohjaa, että 18 cm irtopohjavuoka peittyy. :D

1 prk GoGreen kauravispiä
1 prk Oatlyn kaura fraicea
1 prk piltti mangososetta
3/4 dl sokeria
½ vaniljatangon siemenet
4 liivatetta
½ dl appelsiinimehua

Vispaa GoGreen, sokerit ja fraice. Lisää mangosose ja sekoita. Sulata liotetut liivatteet mehuun ja kaada ohuena nauhana vaahdon joukkoon kokoajan sekoittaen. Kaada massa irtopohjavuokaan keksipohjan päälle. Vuoan reunat vuorasin leivinpaperikaistaleilla, jotka liimasin reunoilla tilkalla öljyä. Anna kakun hyytyä kylmässä ainakin kaksi tuntia ennen kuin lisäät päälimmäisen kerroksen.

Päällisen keltainen osuus on tehty piltin mangososeesta ja täytyy sanoa, että en suosittele. Kahden purkin sisältö ei hyytynyt lainkaan kolmella liivatelevyllä. Perin outoa. No sentään kesti kakun päällä.


Kakkoskierroksen kakku oli sitten sukalainen. Ja täytyypä sanoa, että pesi tuon ensimmäisen version 6-0. Ei sille vaan mitään mahda, että suklaalla saa loistavasti peitettyä kaurakerman hieman erikoisen maun. Tästä tulee varmasti yksi meidän perheen kestosuosikeista. Ja totesin, että tulen varmaan muutenkin siirtymään hyytelökakkuihin. Niin paljon helpommalla pääsen. ;)


Suklaa-vadelma hyytelökakku

100g tummaa suklaata (Lindt 70%)
1 prk GoGreen vispiä
1 prk Oatlyn kaura fraicea
½ dl ruokosokeria
2 tl vaniljasokeria
4 liivatetta
½ dl appelsiinituoremehua

200g vadelmaa
1 rkl sokeria
0,75 dl vettä
2 liivatetta

Työvaiheet ja pohja samat kuin yllä olevassa kakussa. Vadelmat ja sokeri kiehautetaan yhteen ennen liivatteita, jotka siis voi lisätä suoraan vadelmasoseeseen. Ja ulkolaisia marjojahan pitää muistaa keitellä vähintään se 2 minuuttia. 



Kaverisynttäreiden ehdoton ykkösjuttu minulle oli se, että ostin kaiken tarjottavan kaupasta. En tiedä mitä 6-vuotias pikkuvieras mietti mielessään, kun vastasin kakkua haikalevaan kysymykseensä, etten leiponut kun ei ollut pakko. :D No sen minkä keittiössä säästelin, niin täytyy myöntää, että ohjelmapuolella mopo lähtikin sitten käsistä. Yllättäen meidänkin taloudessa on raikunut Robinin tahdit ja arvaatte varmaan millä teemalla juhlittiin. Olipas hauskaa katsella, kun kymmenen kuusivuotiasta diskosi ja lauloi Boom Kahia mukana sanasta sanaan.


 Ihania olivat kerrassaan. Ohjelmanumerona kiinnitettiin Robinille rusettia, vanhan aasinhäntäpelin uudelleenvarioinnilla. Eikös ole muuten perin tyylikäs pahvirobbari. Meillä oli kyllä Esikon kanssa hauskaa kun tätä väännettiin. :)



lauantai 25. lokakuuta 2014

Kiitosta ja ylistystä!!!

Ja mitäs on kuvassa???


No siinä komeilee Esikon kummin leipomat ihanuudet ja kohdennettuna nimenomaan Kaverille. Kuvasta puuttuu tosin suklaakakun kylkiäisinä tarjottu riisijäätelö ja auringonkukkaöljyyn tehdyt pop cornit, kun sekosin nähdessäni notkuvan pöydän ja oli vaan pakko kuvata HETI. :)
Lisäksi kaikki muukin oli gluteenitonta. Minäkin sain syödä vapaasti. Voitteko kuvitella fiiliksiä?! Ei ikinä koskaan misään muualla meitä huomioida näin. Esikon kummi tekee Kaverille sellaisia muistoja, että ne varmasti kulkevat pojan mukana läpi elämän. Hyvä ihminen on hän. 
Ja kyllä Kaveri nauttikin. Syöminen suoritettiin sellaisella paneutumisella, että pelkäsin lapsen mahan poksahtavan. Ja sillä on muuten väliä onko kyseessä eväät vai juhlapaikan omavaraiset tarjoilut. Kyllä se lapsi tajuaa nämä asiat. Kaverin onnen ja kiitollisuuden näki jo naamasta. Kotimatkalla asia sai vahvistusta, kun kakkua ruodittiin ja kiiteltiin moneen otteeseen.

Kiitos ja halaus kokille! <3

perjantai 12. syyskuuta 2014

Uutta leivän päällistä

Kylläpä on mukavaa, kun kauppoihin ilmestyy silloin tällöin jotakin Kaverillekin sopivaa. Uusimmat löydökset ovat Herra Snellmanin kalkkuna meetvursti


 ja Vatajan Mummon lisäaineeton maksamakkara, 


joka on soijaton, jauhoton, munaton ja maidoton. Tuossa metukassa tosin on nitriittiä, mutta menkööt. Kiva lisä ruokapöytään silloin tällöin.


tiistai 9. syyskuuta 2014

Gluteeniton tomaatti-valkosipuli-basilikaleipä

Yhdenlainen leipäviritys jälleen. Tämän idea lähti jääkaapissa lojuneesta tomaattipyreetuubin jämästä. Harmittaa kun usein sitä jää homehtumaan tuubin pohjalle muiden kokkailujen jälkeen. päätin kokeilla voiko pyreetä hyödyntää leipätaikinassa ja todellakin voi. Hauskaa vaihtelua leipätarjontaan.


½l lämmintä vettä
1 pss kuivahiivaa
1½ rkl psylliumia
2 rkl tomaattipyreetä (mutti)
1 tl suolaa
1 tl valkosipulirouhetta
1 tl sokeria
n. 4 dl provenan täyskaurajauhoa
n. 4 dl täysjyväriisijauhoa
1 dl maizenan maissitärkkelystä
1 dl tattarilesettä (virtasalmen viljatuote)
½ dl Hirvelän kaurakuitusta
2 dl auringonkukansiemeniä
kourallinen suikaloituja basilikan lehtiä
2 rkl sopivaa öljyä

Mittaa kulhoon vesi, hiiva ja psyllium. Sekoita ja anna turvota hetki. Lisää joukkoon tomaattipyree, öljy, sokeri, suola ja valkosipuli sekä kuivat aineet muutamassa erässä koko ajan sekoittaen. Meillä homman hoiti yleiskone. Muotoile taikinasta leipä pellille. Nykyään teen nämä perusleivän malliset leivät usein niin, että kaavin taikinan jauhotetun leivinpaperin päälle pitkulaiseen muotoon. Ripottelen myös taikinan päälle jauhoa ja muovaan leivän leivinpaperin avulla tarttumalla paperin reunoista kiinni ja ikään kuin heilutellen muovaan leivän. En tiedä ottiko tästä selostuksesta nyt tolkkua, mutta toimiva kikka mikäli pysyitte kärryillä. 
Anna leivän kohota peitettynä puolisen tuntia ja paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

maanantai 8. syyskuuta 2014

Omenoista sosetta

Blääh, omenoita on kyllä ongelmaksi asti. Pakastimessa on nyt omenasosetta ensi talven tarpeisiin enemmän kuin riittämiin. Pitänee hankkia isompia kattiloita, mikäli ensi vuonnakin sato on näin runsas. Meiltä löytyy useitakin kolmen litran vetoisia, ja onneksi näin jotta sain keitettyä sosetta monta kattilallista kerralla.


Pilkoin omenoita kattilaan niin paljon etteivät meinanneet sisällä pysyä. Päälle ripottelin ½ dl ruokosokeria ja kattilan pohjalle lorautin desin vettä. Omenat kiehuivat miedolla lämmöllä pehmeiksi kannen alla vartin verran ja pienoisen jäähdytyksen jälkeen ajoin soseen hienoksi sauvasekoittimella. Ensin meinasin maustaa soseita valmiiksi, mutta hylkäsin ajatuksen. Mukavampi kuitenkin, että pakastimessa on perussosetta ja maustamisen voi hoitaa aina tarpeen mukaan. Tuo sokerin määräkin oli juuri passeli, ei tullut liian makeaa. Sokeriakin voi halutessaan lisätä myöhemmin. Tuosta kolmen litran kattilallisesta omenoita tuli aina reilut puolitoista litraa valmista sosetta. En tiedä, jotenkin tällainen itse tehty talvivarasto tuntuu aina mukavalta. :)

torstai 4. syyskuuta 2014

Syksyn piirakkasatoa

Heipä hei! Elossa ollaan, mikäli olette miettineet. :D Arki imaisi kyllä loman jälkeen sellaisella voimalla, että ei ole bloggailuun oikein ehtinyt syventyä. Ja myönnettävä on myös se, että vanhoilla resepteillä on syksyä menty ja uusien viritysten kohdalla on muistiinpanot jääneet väliin. Ihan harmittaa jotkut, kun ei muista mitä tuli tehtyä. Yksi niistä alla komeileva kaiketon kurpitsapiiras.


Kuten näkyy, teos kärvähti pienesti, kun emäntä roikkui puhelimessa ja munakelloa ei tietenkään ollut käytössä. Tuon käryämisen ja Kaverille ilmaantuneet pienen poski-ihottuman vuoksi ei sitten tullut laiteltua asioita ylös. Tämä oli kyllä hyvää, joten korjaillaan nahkaa ja käydään maitoaltistuksessa tässä välillä, niin ohjetta kyllä tulee. Ja vähemmän ruskettunut kuvakin toivottavasti. Tahdoin nyt kuitenkin jakaa tämän Strömsö-osastoon. ;)


Vähemmän kärynnyttä osastoa edustaa sitten kuituinen omenapiiras, joka on muuten tehty ruokosokerista. Kyllä, ruokosokeri sopii tätä nykyä rajoituksetta ja siitä olen superiloinen. Vaikka sokeri on sokeria, niin eikös kaikki ruskea ole aina vähän terveellisempää? :D Ja omenaa onkin tullut tänä vuonna. Vaikka meillä on vielä tosi nuoret puut, niin sato on ollut runsaampi kuin koskaan aiemmin. Piskuisten puidemme oksat on täytynyt tukea yksitellen, etteivät katkea omenoiden painosta. Pitänee tehdä viikonloppua hilloja ja soseita talven varalle. No tässä nyt kuitenkin tätä ohjetta. Toimii hyvin uunista suuhun periaatteella. Säilyvyydestä en lupaile mitään, kun tänään tehtiin. Ai niin, lupasin mainita, että Esikko asetteli omenat. Tärkeitä nämä. :)


1 dl provenan täyskaurajauhoa
3/4 dl tattarijauhoa (keskisen mylly)
1 dl perunajauhoa
1 dl puhdaskaurahiutaleita
1/4 dl Hirvelän kaurakuitusta
1 dl ruokosokeria
1 tl psylliumia
1/4 tl ksantaania
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
ripaus suolaa, kardemummaa, kanelia ja inkivääriä
1 dl vichyä
1 dl kaurajuomaa (oatly luomu)
1 dl vaaleaa oliiviöljyä

6 valkeaa kuulasta
sokeria ja kanelia

Viipaloi ja putsaa omenat. Meillä käytettiin kuorineen kaikkineen. Sekoita kuivat aineet yhteen. Mittaa joukkoon nesteet sekä öljy ja sekoita vain sen verran, että taikina on tasaista. Levitä taikina tasaiseksi kerrokseksi piirasvuoan pohjalle, lado päälle omenat ja ripottele vielä sokerikanelilla. Paista piirakkaa 175 asteessa noin 35 minuuttia. Piirakan kylkeen kannattaa varata jotakin vaniljakastikkeen tapaista. Meni kyllä näinkin, kun ei kaapin kätköistä kookoskermaa löytynytkään.


torstai 24. heinäkuuta 2014

Broileri pasta salaatti ton-ton-ton

Huh huh hellettä! Kuumalla ilmalla ei kyllä tahdo ruoka maistua, ei aikuisille eikä sen paremmin lapsillekaan. Hiljattain pasta on palannut ruokalistalle, koska maissia Kaveri voi tätä nykyä vedellä rajoitteetta. SamMills merkkinen täysmaissipasta on helpottanut elämää kummasti. Ja mikä parasta, niin tätä löytyy kaiken mallista spagetista penneen. :D


 Tällä kertaa pasta löysi tiensä salaattiin, joka näin kuumuuden keskellä on ruokien aatelia.


200g Penne maissipastaa

500g maustamattomia broilerin filesuikaleita
suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta, valkosipulijauhetta

2 kourallista basilikan lehtiä
1 dl hyvälaatuista neitsytoliiviöljyä
1 valkosipulinkynsi
ripaus suolaa ja mustapippuria

250g miniluumutomaatteja
1 tuorekurkku
½ jäävuorisalaatti

Keitä pasta runsaassa suolalla maustetussa vedessä. Valmista tällä välin pesto. Mittaa sauvasekoittimen kulhoon basilikat, valkosipuli sekä oliiviöljy ja aja tasaiseksi kastikkeeksi. Mausta pesto ripauksella suolaa ja mustapippuria. Valuta pasta ja sekoita sen sekaan pesto. 
Jätä pasta maustumaan ja paista sillä aikaa broileri tilkassa öljyä. Mausta lihat suolalla, pippurilla, paprikalla ja valkosipulijauheella. Kaada kypsät broilerit pastan sekaan, sekoita ja nosta kylmään viilenemään. Kun pastat ja broiskut ovat jäähtyneet pieni joukkoon loput aineet, sekoita yhteen ja anna vielä makujen tasaantua jääkapissa hetken verran.


perjantai 18. heinäkuuta 2014

Täytetty leipä ton-ton-ton

Blogin päivittäminen on näin kesällä jäänyt tyystin. Ruokaa on toki tullut laitettua samaan tahtiin kuin yleensäkin. No onpa sitten syksyisinä sadeiltoina varastossa päivitettävää. :)
Tässäpä kuitenkin yksi ihana kesäkeittiön tuotos, joka syntyi reissuruoaksi. Meille kun ei tien päällä huoltoasemat tarjoa oikein mitään vaihtoehtoja. Näin ollen tämä perhe on tuttu näky pysähdyspaikoilla omia eväitä syömässä. Täytetty leipä olikin mitä mainion matkaeväs: all in one. Ja luulenpa tämän herkun löytävän tiensä myös tuleviin juhlapöytiin. Superhelppokin vielä, koska lämpöhalvaus iski ja kerrankin käytin valmista jauhoseosta.


1 pkt Virtasalmen viljatuotteen vaaleaa jauhoseosta

Viljatuote
Taikinan ohje löytyy paketin kyljestä. Ja jotta taaskaan ei olisi mennyt kuin Strömsössä, jouduin lisäämään taikinaan 1 dl:n tattarijauhoa ja 1 dl:n provenan täyskaurajauhoa, taikinan jäädessä aivan liian löysäksi. Toisaalta tällä tavoin taikinasta tuli juuri mukavan kokoinen. Vettä vähentämällä olisi varmaan ollut hieman tynkä.



Valmiin taikinan kaulitsin jauhoja apuna käyttäen ohueksi leivinpaperin päälle. Leivitn kaulitun taikinan päälle täytteeksi aurinkokuivattuja tomaatteja, 5 siivua parman kinkkua, pari uutta perunaa siivutettuna, tuoretta oreganoa sekä valkosipulirouhetta. Rullasin leivän leivinpaperin avulla muotoonsa ja annoin kohota peitettynä vartin verran. Viiltelin ja jauhotin pinnan ennen paistamista.


Leipä paistui 225 asteessa puoli tuntia ja lepäsi paistamisen jälkeen ritilän päällä. 
Tämä oli hyvää!

tiistai 10. kesäkuuta 2014

Pikapullat 12 kpl (gluteeniton, maidoton, munaton, soijaton, hiivaton)

Kaiketon pulla on ollut sellainen akilleen kantapää, että olen jo aikaa sitten antanut periksi. Nämä valepullat kuitenkin onnistuivat lunastamaan paikkansa täältä blogista. Aiemmat pullakokeilut ovat minulta itseltäni näet jääneet syömättä. Maukkaita köyhiä ritareita niistä on tosin tehty. Nämä maistuivat ihan tällaisenaankin. Aion suorittaa ihmiskokeen heti, kun joku rohkenee meille kahville. ;)


1 dl tattarijauhoja
1 dl Provenan täyskaurajauhoja
1 dl täysjyväriisijauhoja
1 dl maizenan maissitärkkelystä
1 dl sokeria
½ tl kardemummaa
ripaus suolaa
1/4 tl ksantaania
1 tl leivinjauhetta
3 dl Oatlyn luomu kaurajuomaa
½ dl vaaleaa oliiviöljyä

2 rkl vaaleaa oliiviöljyä
2 rkl sokeria
ripaus suolaa
½ tl kanelia
½ dl rusinoita


Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita ne keskenään, lisää neste sekä öljy ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Kaada taikina paperisiin muffinssivuokiin. Suosittelen muffinssipellin käyttöä. Sekoita täytteen aineet yhteen ja tiputa nokare täytettä jokaisen pullan keskelle. Paista pullia 180 asteessa kiertoilmauunissa 15-20 minuuttia. Anna pullien jäähtyä rauhassa vuoissaan ennen irrottamista. 

Kananuggetit 18 kpl (munaton, gluteeniton, maidoton, soijaton)

Voihan rähmä! Kesäinen lentsu on iskenyt perheeseemme ja varsinkin Kaveriparalla ottaa tiukoille. Kipeänä sitä kaipaa lohturuokaa, kun olo on muuten kamala. Siitäpä syystä meillä viriteltiin nugettitehdas pystyyn ja tiristettiin potilaille kunnon mässyä. Idea polentan käyttöön leivityksessä Annikalta. Toimii!!! Polentan lisänä meillä käytetään tattarijauhoa, koska tykkään liottaa lihat kaurajuomassa ennen panerointia. Kauran luontainen limaisuus toimii hieman samalla tavalla kuin kananmuna leivityksessä. Pelkällä polentalla tämä tekniikka tekee paneroinnista liiankin rapsakan.

Nugetit raakana ennen paistamista.
3 broilerin rintapalaa
1 dl Oatlyn luomu kaurajuomaa
1 tl suolaa, valkosipulijauhetta ja paprikajauhetta
mustapippuria myllystä
(pyöräytin viidesti :)
1 tl kotisinappia

½ dl tattrijauhoja
1½ dl polentajauhoja
ripaus suolaa ja paprikajauhetta
1 tl kuivattua persiljaa

öljyä paistamiseen

Suosittelen hankkimaan tällaisen paistoverkon ellei sellaista jo omista.
Helpottaa jälkipyykkiä öljyisten kokkailujen jälkeen huomattavasti.

Leikkaa broilerin rintapalat kuuteen osaan. Sekoita mausteet kaurajuomaan ja liota lihoja seoksessa vartin verran. Sekoita sillä aikaa leivitysjauhot ja mausteet. Nostele lihapalat kaurajuomasta, valuta hetki ja pyörittele kauttaaltaan leivitysjauhoissa. Paista nugetit kypsäksi syvässä öljyssä. Ylimääräisen rasvan kannatttaa antaa imeytyä talouspaperiin, jotta pinta jää täysin rapeaksi.


sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Kasvisnyytit grillissä

Meillä tykätään grillata kesäisin. Tämä kesä ei ole siinä suhteessa ollut poikkeus, päinvastoin ilmojenkin suosiessa ulkokokkailua. Työpäivän jälkeen on valtavan ihanaa vallata kesäkeittiö ja mennä ulos syömään; arjen luksusta. Kaikenlaisia kasvisnyyttejä kesäkeittiössämme valmistuu lähes päivittäin, joten tässäpä helluntain herkkuja. Kaverin nyytissä ei luonnollisesti ollut fetaa, mutta suosittelen lisäämään mikäli mahdollista. Ilman juustoakin oli kyllä herkkua, oliiveilla saa mukavaa makumaailmaa myös maidottomaan nyyttiin. Ja oliivit kannattaa todellakin ostaa kivellisinä ja askarrella hitusen. Ne kenkälankilla värjätyt paprikatäytteiset on kyllä ihan hirveitä.

Nyytti pakkausvaiheessa juuri ennen sulkemista.
Puolikkaat kesäkurpitsasta ja paprikasta kuutioituna
n. 10 miniluumutomaattia
valkosipulinkynsi krouvisti pienittynä
muutama kalamata oliivi
(suolaa), mustapippuria ja oreganoa
reilulla kädellä hyvää oliiviöljyä

Ainekset foliolle, nyytti kiinni ja grilliin. Kypsennysaikaa on vaikea tarkasti antaa. Meillä nyytit kypsyvät kaasugrillin ylähyllyllä noin 15-20 minuuttia. 

Näillä aineksilla tuli todella maukkaat nyytit. Arkena kun aika ja jaksaminen on enemmän kortilla, ollaan monesti tehty nopeat nyytit kesäkurpitsasta ja kruunukasviksista. Hyviä ovat olleet nekin. Myös pavut ovat erittäin herkullisia nyyttiaineksia, mikäli ne ruokavalioon mahtuvat. Kaverilla valitettavasti eivät ainakaan vielä, mutta kokeilua on jo tehty ja toiveikkaita ollaan.

lauantai 31. toukokuuta 2014

Gluteenittomat lihikset kuituisella kuorella (munaton, maidoton)

Lihiksiä tulee tehtyä todella harvoin. Nyt tuli kuitenkin sadepäivien ratoksi mieleen kokeilla omien lapsuusvuosien ruokakauhujen innoittamana jotakin grahamlihapiirakoiden tyyppisiä. En tiedä olenko ainoa, mutta ainakin meillä koulussa nautiskeltiin kesäkeittopäivinä aina grahamlihapiirakoita. Minulla tiukkaa ei tehnyt se kuituisempi kuori, vaan se sisus. En tiedä miksi se osakin maistua niin ällöttävälle. No näistä tuli oikein mukavia keittoruoan lisukkeita ihan täytettä myöten. Tällä kertaa lihikset paistuivat uunissa, mutta lupasin kulmiaan kurtistelevalle miehelleni, että ensi talven pakkasten myötä keitellään kerran upporasvassa. :D


Täyte:

2 dl tummaa Risellan puuroriisiä
5 dl vettä
½ tl suolaa

Laita riisi kiehumaan 20 minuutiksi suolalla maustettuun veteen ja paista sillä aikaa jauheliha sekä sipulit.

400g porsaan jauhelihaa
3 pientä sipulia 
öljyä paistamiseen
suolaa, maustepippuria, mustapippuria, paprikajauhetta, valkosipulijauhetta

Pilko sipuli ja kuullota sitä hetki öljyssä. Lisää jauheliha ja anna ruskistua. Mausta seos makusi mukaan. Lisää lihan joukkon riisi ja sekoita yhteen. Jätä täyte jäähtymään ja valmista sillä aikaa taikina.

Taikina:

½ l lämmintä vettä
1½ rkl psylliumia
1 rkl sokeria
1 pss kuivahiivaa
1 tl suolaa
4 dl Provenan täyskaurajauhoja
3 dl tattarijauhoja
1 dl perunajauhoja
½ dl Hirvelän kaurakuitusta
2 dl tattarileseitä
½ dl oliiviöljyä

Mittaa taikinakulhoon vesi, psyllium, hiiva sekä sokeri. Anna turvota kymmenisen minuuttia. Lisää taikinaan loput aineet koko ajan sekoittaen. Teen tätä nykyä taikina yleiskoneella, mutta yhtä hyvin voi taikinan tehdä sähkövatkaimella taikinakoukkuja käyttäen. Vaivaa taikina hyvin ja kaavi sitten jauhotetulle alustalle. Kauli taikina muutamassa erässä noin ½ cm:n paksuiseksi ja paina siitä pyöreitä piirakan kuoria. Itse käytin Iittalan koko-mukia ja oli juuri passeli tähän hommaan. Lisää kuorien päälle täytettä ja sulje painelemalla reuna. Halutessaan reunan voi painaa vielä mukilla siistiksi. Anna lihisten kohota peitettynä sen aikaa kun uuni lämpiää. Tästä määrästä tulee kaksi pellillistä, joten uuni on syytä laittaa tulille jo ennen kuin ensimmäisiä lihiksiä alkaa täyttämään. Voitele lihikset vedellä tai Oatlyn luomukaurajuomalla ja paista 220 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes pinta on kauniin ruskea. Voitele kuumat lihikset hetki uunista ottamisen jälkeen Oytlyn kaurajuomalla ja oliiviöljyseoksella ja anna pehmetä leivinliinan alla.

maanantai 26. toukokuuta 2014

Minnin mokkaleivokset 15 kpl (gluteeniton, munaton, maidoton, soijaton)

Näiden idea lähti aivan ihastuttavista Minni muffinssivuoista, jotka ovat itseasiassa odottaneet kaapissa jo hyvän tovin. Nyt saatiin viimein tilaisuus käyttää niitä. Minnin mokkaleivoksista tulikin iki-ihania.



1 dl Provenan täyskaurajauhoja
1 dl tattarijauhoja
1 dl perunajauhoja
1½ rkl kaakaojauhetta (Van Houten)
½ tl psylliumia
1 tl leivinjauhetta
½ tl ruokasoodaa
ripaus suolaa
1 dl sokeria
1 luomu banaani soseena
3/ 4 dl vaaleaa oliiviöljyä
1 3/4 appelsiinituoremehua
1/4 dl vahvaa kahvia
(meillä on kahvikone ja käytän leivonnassa aina ristrettoa)

Mittaa kuivat aineet kulhoon ja sekoita ne keskenään. Muussaa banaani ja sekoita keskenään öljy sekä nesteet. Lisää nämä kuiviin aineksiin ja sekoita tasaiseksi. Annostele taikina muffinssivuokiin. Paistamiseen kannattaa käyttää huokeampia vuokia ja vaihtaa ne lopulliset vasta tarjoiluvaiheessa. Näin muffinssit ovat kauneimmillaan kahvipöydässä. Paistamiseen suosittelen muffinssipeltiä taikka tuplapaperivuokaa leviämisen estämiseksi. Paista muffinsseja 170 asteessa noin 15 minuuttia. 

Anna muffinssien jäähtyä ja poista ne sitten vuoista. Tässä vaiheessa kuorrutin muffinssit ja painoin se strösselilautaselle. Minnivuokiin siirsin muffarit vasta juuri ennen tarjoilua.

Kuorrutetta oli kokeiltu kerran aiemmin fiilispohjalla ja tarkoitus oli tällä kertaa mitata ainemäärät tänne blogiin. No ei sitten mennyt kuin Strömsössä. Mittasin kattilaan 3 reilua ruokalusikallista kookosöljyä, ripauksen suolaa, reilun ruokalusikallisen kaakaojauhetta sekä vajaat 3 dl tomusokeria, jonka jälkeen lisäsin joukkoon vahvaa kahvia (jälleen ristrettoa). Tässä vaiheessa kuorrute kokkaroitui ja rasva alkoi erottua. Pelastusyritysten tiimellyksessä mittaaminen sitten unohtui. Olin jo menettänyt toivon, kun jotenkin ihmeen kaupalla sain seoksesta tasaista. Yllättäen tämä tapahtui kahvia lisäämällä. Outoa kerrassaan, että erottuneen rasvan sai nestettä lisäämällä korjattua. Ohjetta tulee takuuvarmasti heti, kun joskus näitä taas tehdään. Niin hyviä olivat. Rohkeimmat teistä voivat yrittää fiiliksellä tuota kuorrutetta, näyttäisi niinkin onnistuvan. :D


Nakkikääröt (gluteeniton, munaton, maidoton, soijaton)


3 dl Oolannin perunamuussiainesta
1½ dl Oatlyn luomu kaurajuomaa
½ dl kookosrasvaa
3/4 dl oliiviöljyä
ripaus suolaa
1½ dl Provenan täyskaurajauhoja
1½ dl tattarijauhoja (Keskisen mylly)
1 dl maissitärkkelystä
1 tl leivinjauhetta
1 tl psylliumia
tl kärjellinen ksantaania

2 pakettia Vatajan lisäaineettomia nakkeja
Puhdaskaurahiutaleita koristeeksi

Mittaa kattilaan perunamuussiaines, kaurajuoma, rasvat sekä suola. Kuumenna sekoittaen kunnes seos on tasainen. Anna soseen jäähtyä huoneen lämpöiseksi ja lisää sitten joukkoon keskenään sekoitetut loput aineet. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi ja nosta jääkaappiin lepäämään. Pidin taikinaa kylmässä vajaan tunnin. 

Leikkaa nakit kolmeen osaan. Kauli taikina osissa voitaikinalevyn paksuiseksi ja leikkaa taikinapyörällä sopivia neliöitä ja kääri nakinpalat niiden sisään. Taikina on kaikettomaan tapaan suhteellisen hellin käsin käsiteltävää, joten lievää näpräämistä vaaditaan. Täysin kestettävissä kuitenkin. ;) Voitele kääröt vedellä ja koristele kaurahiutaleilla. Parhaiten tämä onnistuu kaatamalla hiutaleet pienelle lautaselle ja painamaan voidellun käärön hiutaleisiin. Paista kääröjä 220 asteessa noin 20 minuuttia. Ovat vaivan arvoisia!

keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Riisipuuroa täysjyvähiutaleista

Tämä on pitänyt postata monta monituista kertaa, mutta vasta nyt sain aikaiseksi. Yksi meidän lasten lemppareista on riisipuuro. Aidon keittämiseen vaan menee kovin kauan ja valkoista riisihiutaletta meillä kartetaan kuin ruttoa; tyhjää syömistä. Urtekramin riisihiutaleista sen sijaan tulee ihanaa puuroa, jossa sentään on vähän kuituakin (4,6). Yllättäen ja kokeilujen kautta ollaan huomattu, että tämä kannattaa riisijuoman sijaan keittää Oatlyn luomu kaurajuomaan, täydellinen avioliitto. :) Hiutaleiden ja nesteen suhde on suunnilleen samoissa kuin vaikka kaurapuurossa eikä keittoaikakaan ole sen pidempi. Päälle tietenkin sokerikanelia ja "voita".


Herkullisia puurohetkiä!

keskiviikko 30. huhtikuuta 2014

Vappuherkkuja

Kaiketon elämä jättää perinteisistä vappuherkuista jäljelle ainoastaan kaikettomat munkit. Tänä vuonna meillä rikottiin perinteitä ja muodostettiin samalla uusia. Bongasin tässä keväällä Annikan mainion chiacchiere ohjeen (miten tuo nyt sitten pitäisikään lausua... ;) ja oitis päätin kokeilla tuota ohjetta välittömästi vapun koittaessa. Näistä tulee ehdottomasti meidän perheen uusi vappuleivonnainen. Kiitos jälleen Annikalle!


Taikinan tein tällä ohjeella seuraavin muutoksin. Sitruunan tai appelsiinin kuorta meillä ei sekaan raastettu taannoisten sitruunaoireiden jälkeen, vaan korvasin käyttämäni kaurajuoman osin appelsiinituoremehulla (n 1/4 osa). Lisäksi käytin aitoa vaniljaa, viinikiven sijaan leivinjauhetta ja paistamiseen kookosrasvaa (joka oli jo munkkeja varten hankittu). Näitä oli kiva tehdä lasten kanssa yhdessä, paitsi paistamisen hoitelivat aikuiset hieman sivummalla. Suosittelen kokeilemaan vappuherkuiksi kaikille, oli rajoitteita taikka ei. Hauskaa vappua kaikille!

sunnuntai 27. huhtikuuta 2014

Keitettyä parsaa herkullisella leikanneella ton-ton-kastikkeella :D

Parsa-aika on IHANA! Vanhaan aikaan meillä syötiin aina hollandaisekastiketta parsan kanssa, mutta tänä vuonna en jaksanut tehdä montaa soossia. Näin ollen taivuin kaikettomaan kastikiviritykseen. Kastike oli kattilassa täydellisen näköistä ja leikkasi lautasella pahemman kerran, kun rasva erottui lammikoiksi kastikkeen sekaan. Siitä viis, ihanaa herkkua on tämä. Niin että ruoka voi olla hyvää Srtömsön ulkopuolellakin. ;D


Parsat huuhdoin ja napsautin kovat juuresta pois. Minä olen sitä koulukuntaa joka uskoo, että parsa katkeaa taivuttamalla juuri siitä mistä pitääkin. Sen verran jämäköitä olivat, että kuorimaveistäkin näille vilautin. Hoikemmat ja tuoreemmat menevät minusta ilmankin. Keitin parsoja suolatussa vedessä reilu viisi minuuttia. Meillä ei ole parsakattilaa, enkä edes niputtanut parsoja. Vaarallista elämää... :D Taloutemme kaikkein laakein kattila ajoi asian ihan yhtä hyvin, siellä lepäsivät lappeellaan ja kypsät parsat nappasin kattilasta pihdeillä ylös.

Kastikkeen valmistin mittaamalla kattilaan 2 rkl maizenan tärkkelystä, ½ dl hyvää oliiviöljyä, 2 dl oatlyn luomukaurajuomaa, reippaasti suolaa ja ihan pikkuripaus valkopippuria. Keittelin kastiketta muutaman minuutin koko ajan sekoittaen ja tosiaan tämä erottui aika nopeasti kaadettuani sen parsojen päälle. Postaan tämän nyt kuitenkin, koska jotenkin jännällä tavalla tämä onnistui korvaamaan voikastikkeen suht kivuttomasti, ainakin allergiaruokaan tottuneessa suussa. :)

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Sitruunatorttu ton-ton-ton

Olen aina ollut kirpeän maun ystävä. Key lime pie on herkullista, mutta se sisältää lähes kaikkea meille ei sallittua. Sitruunatortusta on takavuosina tullut tehtyä pariakin eri versiota ja omaan makuun mieluisin on ollut sitruunakiisselitäytteinen marengilla kuorrutettu malli. Muna-allergikon pahin painajainen. :D Tästäkin huolimatta haave on elänyt ajatuksissa ja nyt se muuttui todeksi. Mikäli pitää tiukan sitruunaisesta mausta, niin tässäpä sitä riittää. Hapanta ja makeaa herkullisessa paketissa. Kuvan torttu on kooltaan pieni (Ø 18cm), mutta tästäkin riittää mainiosti kahdeksalle herkkusuulle.


Sitruunatäyte:

1-2 sitruunan mehu
Mikäli käytät vain yhden sitruunan, kannattaa toisen mehu korvata parilla ruokalusikallisella vettä.
1 sitruunan raastettu kuori
1 dl sokeria
2 rkl maizenaa
n. ½ dl Blue dragon kookoskermaa
(pieni ripaus kurkumaa väriksi)

Aloita valmistamalla sitruunatäyte. Mittaa kattilaan sitruunan mehu, raastettu kuori, sokeri sekä 1 rkl maizenaa. Sekoita ja anna kiehahtaa. Lisää kuumaan kiisseliin kookoskerma ja anna sen sulaa sekaan. Lisää toinen rkl maizenaa, älä enää kiehauta seosta, vaan anna sen jäädä jäähtymään siksi aikaa kun valmistelet pohjan.


Pohja:

1 dl tattarijauhoa
1 dl provenan täyskaurajauhoa
½ dl perunajauhoa
½ dl maizenan maissitärkkelystä
3/4 dl sokeria
1/4 tl psylliumia
tl kärjellinen ksantaania
ripaus suolaa
1 dl vaaleaa oliiviöljyä
½ dl vettä

Sekoita kuivat aineet yhteen ja lisää sekaan öljy sekä vesi. Sekoita tasaiseksi taikinapalloksi. Painele taikina irtopohjavuokaan. Reunoille nostin taikinaa parin sentin verran. Vuoan reunat jauhotin öljyllä ja täysjyväriisijauholla ja pohjalle leikkasin pyöreän leivinpaperipalan muotoon. Kun torttupohja on paineltu vuokaan, nosta se jääkaappiin lepäämään siksi aikaa, että sitruunakiisseli jäähtyy riittävästi.

Kaada huoneenlämpöinen kiisseli torttupohjan syvennykseen ja paista torttua 180 asteessa keskilämmöllä noin puoli tuntia. Anna pohjan jäähtyä rauhassa ja siirrä se vielä hetkeksi jääkaappiin. Vatkaa sillä aikaa loput kookoskermasta vaahdoksi. Käytin siis torttuun kokonaisuudessaa yhden 250ml purkin Blue Dargonin kookoskermaa. Mausta vaahto 1/4 desillä sokeria ja ½ vaniljatangon siemenillä. Pursota vaahto viileän tortun päälle.