Nakkikeitto

Nakkieittohan on maailman simppelein ruoka, joten en ole oikein osannut sen ohjetta tänne blogiin laittaa. Monasti vaan olen törmännyt kysymykseen: Miten oikein teet keittoja, kun et voi käyttää liemikuutioita? Niinpä... Tätä sitä tuli pohdittua silloin aikanaan itsekin, kun tähän allergiahässäkkään tuli mukaan temmatuksi. Hassua miten ajatukset muuttuvat ruoan mukana. Tänä päivänä pelkkä ajatuskin kaikenmaailman prosessoiduista kuutioista kavahduttaa. Kaikkea sitä on tullutkin syötyä. Parhaat liemet saa itse keittämälla ja silloin, kun ei jaksa ja pakastin on tyhjä, saa mausteilla ihan ok soppaa. Muutenkin tämä ruokailun rajallisuus on tuonut muassaan paljon hyvää. Meidän perhe on kokenut täydellisen ravitsemusherätyksen ja siirtynyt puhtaampiin raaka-aineisiin. Joskus tuntuu, että pipo on mennyt jo liiankin tiukalle, kun lievää ahdistusta tuntee rinnassaan nakkeja pilkkoessaan - prosessoitua lihaa! ;) On siis ihan terveellistä tehdä lasten riemuksi aina välillä soppaa kera nakkien... :D Ihan pakko jakaa myös toinen ajatus käsiteltyyn ruokaan liittyen, tavalliset nakit ja makkarat ovat nykyään kaikessa nitriitillä aikaansaadussa punaisuudessaan jotenkin vastenmielisen näköisiä. Olenkohan ainoa, jolle näin on käynyt, kun aikansa on näitä lisäaineettomia versioita katsellut?!

 1½ l vettä

4 porkkanaa

8 kiinteää perunaa

pieni purjo

10-15 maustepippuria

1 tl valkosipulijauhetta

2 tl sipulijauhetta

2 tl suolaa

1 rkl kuivattua persiljaa

1 pkt vatajan lisäaineettomia nakkeja

sopivaa öljyä

Keitot tulee tehtyä aina milloin mitenki riippuen aikataulusta ja viitseliäisyydestä. Joskus tulee freesattua kasviksia hetki öljyssä ennen veden lisäämistä, mutta tällä(kin) kertaa laiskotti. Silloin tällöin keittoon eksyy lantun tilalle kukkakaalia, mutta nyt tehtiin tällaista perussoppaa. Näin ollen mittasin veden kattilaan kiehumaan ja lisäsin joukkoon mausteet. Ensin sekaan porkkanakuutiot ja hetken perästä perunat. Purjon tykkään lisätä hieman myöhemmin ettei mene aivan muussiksi. Keiton poristessa voi nakkja pyöräyttää pannun kautta. Tämä tapa on opittu omalta äidiltä. Muistan aina, että äidin tekemä nakkikeitto oli erityisen hyvää, koska äiti tapasi ruskistaa nakit pannulla ennen kuin lisäsi ne keittoon. Tämä tapa on periytynyt, vaikkakin äitini kasarinakit olivat kyllä ihan oikeasti ruskeita. Kovin ovat meillä kalpean sorttisia. Nakit sekaan, kun kasvikset ovat pehmeitä.