Juhlat on juhlittu ja lähes kaikki herkutkin syöty.
Kahden epäonnistuneen kakun jälkeen meillä syötiin torttua. Näillä
meidän jauhovaihtoehdoilla kakun leipominen on kovin haastavaa.
Ensimmäinen teos oli komea kuin kondiittorin tekemä, muuta liiasta
tattarista johtuen maistui ihan lehmän p****e. En siis ole koskaan
maistanut, mutta tiedättehän, kun jokin ruoka tekee suuhun
epämiellyttävän mielikuvan jostakin hajumuistosta johtuen. Pakko ihan
laittaa kuva, komea kasa vai mitä. Moni kakku päältä kaunis.
Toinen maistui hyvälle, mutta hajosi käsiin.
Arvaatkaa oliko positiiviset fiilikset. Päädyin siis hieman varmempaan
vaihtoehtoon vaikkakin tuo suklaakin on ihan kysymysmerkki. Kaverin
torttuannos olikin suhteellisen mikroskooppinen. Silti mentiin sillä
periaatteella, että pöydässä on vain sellaista, että kaikki voivat syödä
kaikkea (tai ainakin maistaa). Meille sopivia kakun koristeita ei
kaupasta saa, mutta nämä sydämet sisältävät meille nk. turvallisia
allergeeneja ja riittää, kun ne nyppii kaverin lautaselta pois. Ohjetta tulee myöhemmin. Pitää etsiä se lehti, jonka kulmaan laitoin ainekset ylös.
Ihanat pienet kekkerit meillä kyllä oli.
Joskus tulee varmaan stressattua liikaakin näiden syömisten kanssa.
Jotenkin sitä vaan haluaa antaa kaikkensa rakkaimmilleen. Meillä on
ollut muutamia tilanteita kyläillessä, että kaverille on itku tullut,
kun ei saa pöydästä mitään ottaa ja pitää tyytyä omiin eväisiin. Olenkin
päättänyt, että kotona ei koskaan tule tarjoiluiden vuoksi paha mieli,
korkeintaan vieraille. Ja samalla ei kuitenkaan tahdo rankaista niitä
perheenjäseniä, joilla rajoitteita ei ole. Tällaiset hetket antavat
sitten tarmoa näihin kokkailuihin ja kokeiluihin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti