Ja mitäs on kuvassa???
No siinä komeilee Esikon kummin leipomat ihanuudet ja kohdennettuna nimenomaan Kaverille. Kuvasta puuttuu tosin suklaakakun kylkiäisinä tarjottu riisijäätelö ja auringonkukkaöljyyn tehdyt pop cornit, kun sekosin nähdessäni notkuvan pöydän ja oli vaan pakko kuvata HETI. :)
Lisäksi kaikki muukin oli gluteenitonta. Minäkin sain syödä vapaasti. Voitteko kuvitella fiiliksiä?! Ei ikinä koskaan misään muualla meitä huomioida näin. Esikon kummi tekee Kaverille sellaisia muistoja, että ne varmasti kulkevat pojan mukana läpi elämän. Hyvä ihminen on hän.
Ja kyllä Kaveri nauttikin. Syöminen suoritettiin sellaisella paneutumisella, että pelkäsin lapsen mahan poksahtavan. Ja sillä on muuten väliä onko kyseessä eväät vai juhlapaikan omavaraiset tarjoilut. Kyllä se lapsi tajuaa nämä asiat. Kaverin onnen ja kiitollisuuden näki jo naamasta. Kotimatkalla asia sai vahvistusta, kun kakkua ruodittiin ja kiiteltiin moneen otteeseen.
Kiitos ja halaus kokille! <3
