Mokkapalat goes bananas

Nyt täytyy todeta, että tulipahan hyvää. Parisen viikkoa takaperin tuli pyöräytettyä evääksi suklaa-banaanimuffinssit eräille synttärikutsuille. Muffinsseista tuli oikeinkin maitstuvia, joten mielen päälle jäi ohjeen jalostaminen joksiskin ihan muuksi. Tänään sitten tarjoutui tilaisuus testailla ideoita, kun juhlimme epävirallisia yhteissynttäreitä niiden kanssa, jotka eivät sitten oikeisiin juhliin pääse/päässeet osallistumaan. Tämä oli ihan hyvää harjoitusta tulevaa varten, kun on tosi kyseessä.

Mokkapalat ovat sellainen makean laji, että niitä on tullut kokeiltua pariinkin otteeseen, valitettavasti laihoin tuloksin. Mutta nyt natsasi. Uskallan väittää, että tämä on paras ohje, jonka olen konsanaan Kaveria silmällä pitäen kehitellyt. Suosittelen kokeilemaan, vaikka ruokailu ei meidän tapaan rajoittunutta olisikaan. Nuo koristeet ovat kyllä siinä ja tässä, että voiko Kaveri niitä syödä. Tällä kertaa napsittiin Kaverin palasta pois. Ehkä ensi kerralla maistellaan kera sydämin....

2 dl sokeria

4 dl provenan täyskaurajauhoja

1 dl tattarijauhoja

1 dl perunajauhoja

reilu ½ dl kaakaojauhetta  

(käytin Van Houten)

3 tl leivinjauhetta

1 tl psylliumia

1/4 tl ksantaania

1 tl suolaa

4 dl vettä

1 dl auringonkukkaöljyä

1 tl aitoa vaniljaa

2 banaania muussattuna

Sekoita kuivat aineet yhteen. Lisää sitten vesi, öljy, vanilja sekä muussatut banaanit ja sekoita tasaiseksi. Levitä taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille. Paista 200 asteessa noin 15 minuuttia.

Kuorrutus

100 g kookosrasvaa

4 dl tomusokeria

½ dl kaakojauhetta

ripaus suolaa

1/4 dl vahvaa kahvia

Sulata kookosrasva kattilasta ja lisää sekaan kuivat aineet. Sekoita tasaiseksi ja lisää sitten kahvi. Itse käytin tosi "myrkkyä" eli tein kahvikoneella ristreton, josta lorautin noin kaksi kolmannesta kuorrutteen sekaan. Tässä vaiheessa luulin, että tuli tenkkapoo, kun neste alkoi erottua massasta. Ratkaisin ongelman simppelisti vain kaatamalla nesteen pois. Kahvin maku oli jäänyt kuorrutteeseen, vaikka vesi tuntuikin erottuvan massasta. 

Levitä kuuma massa jäähtyneen levyn päälle ja tasoittele. Kuorruten jämähtää tosi nopeasti, joten tässä vaiheessa kannattaa pitää kiirettä. Eli koristeet pintaan pikavauhtia heti kun kuorrute on levitetty. Anna kuorruteen jähmettyä kunnolla ja leikkaa annospaloiksi.

Kiitosta ja tunnustusta

On aika kiitoksen ja julkisen tunnustuksen... Kävimme eilen koko perheen voimin kummityttömme syntymäpäiväkahveilla ja täytyy sanoa, että meidän perheemme syömisten huomioiminen oli aivan omaa luokkaansa. Rakas ystäväni, kummityttöni äiti ja Esikkomme kummi räjäytti kyllä pankin. Juhlapöydässä oli kaikki Esikon syötävissä ja lähestulkoon kaikki myös Kaverille sopivaa herkkua. Tällaista ei koskaan ennen ole Kaverin elämässä tapahtunut. Normaalitilannehan kahvipöydässä menee jokseenkin seuraavasti: kahvikellon kilahtaessa tämä mamma rientää siirtelemään Kaverin ulottivilta kaikki vadit ja kulhot kauemmaksi, joiden tilalle Kaverin nenän eteen napsahtaa pakastusrasiallinen omia eväitä. Ei silti, että eväissä jotain vikaa olisi, niiden eteen kyllä nähdään vaivaa, mutta kyllä äitinä huomaa pienen ihmisen harmituksen tilanteessa. Kaikki muut kauhovat mielihalujensa ohjaamana herkkuja lautaselle ja toinen katselee vierestä. Olipa pieni naama näkkärillä, kun kävi selväksi, että siitä sen kun vaan alkaa lautaselle latomaan. Silmien tuike pakahdutti tämän äitylin sydämen.

Täytyy myöntää, että huoli on aina ensimmäinen ajatus, joka näissä tilanteissa esiin nousee. Vaan ihanaksi tämän kohtaamisen teki myös se, että leipuri vastaili kuuliaisesti kysymyksiini ja teki tämän kaiken ymmärryksellä. En minä ilkeyttäni kysele leipomusten sisältöjä. Tarkoitus on suojella pientä ihmistä tarpeettomalta pahalta ololta. Teen vain sen minkä äidit tekevät. Mutta kaikki se tieto, joka kerrottiin ennen kahveja. Ystäväni oli todella ottanut selvää siitä mitä tekee. Tämä blogi oli kahlailtu läpi ja sen lisäksi sain yksityiskohtaisen selvityksen siitä, kuinka leipominen oli alkanut välineiden perusteellisella puhdistuksella, jotta missään ei varmasti ole jäämiä vehnästä. Juuri näin. Upeaa, mahtavaa jne. Tästäpä varmaan johtuu, että Kaverin iho oli aamulla lähes priimakunnossa. Leipurin kommentti oli, että: tarjottavat vieraiden mukaan ja ei tämä ollut edes vaikeaa. Kaikki tämä kertoo minulle välittämisesta, aidosta sellaisesta. Ja tiedän, että tällaiset tilanteet piirtyvät myös Kaverin muistiin. ISO KIITOS sinulle, todella iso!

Sipulileipä

4 dl kaurajuomaa

1 pss kuivahiivaa tai puolikas tuorehiiva

1 rkl psylliumia

1 rkl finaxin hapanjuurta

1 rkl siirappia

3 rkl auringonkukkaöljyä

1 tl suolaa

1 tl sipulijauhetta

1 rkl kuivattua ruohosipulia

½ tl valkosipulijauhetta

1 dl oolannin perunamuussiainesta

1 dl semperin profiberia

1 dl tattarirouhetta

1 dl tattarihiutaleita

2 dl tattarijauhoa

Lämmitä kaurajuoma kuumaksi ja sekoita siihen perunamuussiaines. Lisää hiiva ja psyllium kun seos on sopivan lämpöistä. Anna seisoa hetki. Sekoita tällä välin kuivat aineet yhteen. Lisää seokseen öljy ja siirappi sekä keskenään sekoitetut kuivat aineet. Sekoita taikinaa voimakkaasti muutaman minuutin ajan mieluiten koneella. Kaada taikina öljyttyyn vuokaan ja kohota peitettynä puoli tuntia. Paista leipää 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Juhlaeväitä

Meidän perheen juhliin lähtö sisältää hieman normaalia enemmän esivalmisteluja. Lokakuu on meidän keittiön virallinen leivontakuukausi, koska synttäreitä on tälle kuulle kasaantunut vino pino. Tällä kertaa valmistui syötävää lähes koko poppoolle, kun Kaveri on lähes kaiketon, allekirjoittanut gluteeniton ja Esikkokin päätyi syömään allergiavapaasti. Voi että olin muuten ylpeä Esikosta, kun edellä mainittuun ratkaisuun päädyttiin. Esikko sai itse valita syökö juhlissa kakkua vai osallistuuko oman eväsrasian tyhjentämiseen, koska hällä eivät nuo oireet ole olleet mitenkään mahdottoman voimakkaita. Valinta oli pienelle ihmiselle heti selvä, perusteena se, että ei ole kivaa kun mahaa koskee. Jotenkin tosi kypsä valinta, joka piti myös kahvipöydässä, vaikka nenän edessä oli messevä kakku. Ilmeisesti maha menee todellakin kipeäksi.

Tällä kertaa eväät valmistettiin pienellä riskillä suklaata runsaasti käyttäen. Kaveri on silloin tällöin herkutellut tummalla suklaalla ja mitään oireita ei mielestämme ole ilmennyt. Käytössä on ollut Lindtin 70% tumma suklaa, jossa kylläkin varoitellaan jäämistä. Voihan ilo, että voidaan vedellä suklaata ja vielä saattaa sisältää mallista. Tämä antaa taasen toivoa tulevaan. Suolaisena meillä oli mukana paprikalla, vatajan kinkulla ja ruohosipulilla piristettyjä rieskoja. Menevät muuten jatkokehittelyyn, niin makoisia olivat. Luulen, että Kaverin synttäreillä jotakin samantapaista on tarjolla. Vaan tässäpä makiaa ohjetta jakoon.

½ dl sokeria

1 dl provenan täyskaurajauhoja

1/4 dl tattarijauhoja

1/4 dl perunajauhoja

reilu rkl kaakaojauhetta

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

1 dl vettä

1/4 dl auringonkukkaöljyä

½ banaani muussattuna

rouhittua suklaata

(käytin 2 palaa Lindtin 70%)

Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää sitten joukkoon vesi, öljy sekä muussattu banaani. Sekoita taikinaksi ja lisää joukkoon vielä rohittu suklaa. Jaa taikina muffinssivuokiin, sain tästä aikaiseksi 9 kpl, ja paista 200 asteessa 15-20 minuuttia. Koristeeksi pyörittelin tomusokerikuorrutteella koukerot.

Jauhelihaperunasoselaatikko

n. 300g porsaan jauhelihaa

2 sipulia

suolaa

valkosipulijauhetta

ruohosipulia

kuivattua persiljaa

mauste- ja mustapippurirouhetta

n. 1l perunasosetta

öljyä

Laita uuni lämpiämään 225 asteeseen. Valmista perunasose ja paista jauheliha sekä sipuli tilkassa öljyä. Mausta liha suolalla, valkosipulilla, ruohosipulilla, persiljalla sekä pippurilla. Perunasoseen sekaankin voi lisätä ripauksen suolaa sekä pari ruokalusikallista öljyä. Sekoita paistettu jauheliha ja perunasose keskeneeän ja kaada öljyttyyn vuokaan. Pinnallekin voi lorauttaa hieman ölyä, jos tykkää rapeammasta ja ruskeammasta pinnasta. Paista puolisen tuntia. Tämä korvaa viljavammaisten ruokapöydässä kivasti makaronilaatikon ja yksinkertainen on vaan joskus ihan parasta. =)

Kasviksia pannulla kera pohdinnan

Allergiat aiheuttavat sen, että lääkärin pakeilla saa vierailla tasaiseen tahtiin. Tulipa taas käytyä. Mitään uutta ja ihmeellistä ei tapahtunut ja käynnin pohjalta laadittu lausuntontokaan ei sisältänyt yllätyksiä. Lyhykäisyydessään siinä todettiin, että lapsella on laajat allergiat ja ruokavalio suppea, mutta kasvu ja kehitys ovat kaikesta huolimatta normaaleja. Tämä on jotenkin aina yhtä kutkuttava aihe. Joka ikinen kerta, kun pinnalle nousee tämä ruokavalion suppeus, tulee pohdittua samaa eli mitä muut perheet sitten syö.

Ruokavalion yksipuolisuus sai taas hymyn kareen suupieliin, kun hauduttelin pannulla meidän perheen viimeisintä lisäkesuosikkia. Voiko tätä väripalettia kutsua suppeaksi? Olisiko jauhelihamakaronimössö todellakin lapsen kasvun ja kehityksen kannalta se parempi vaihtoehto? Joo, ei oikein jaksa huolestuttaa. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä rennompi on mieli ruokien suhteen. Olisihan se maito ja muna ihan mukava lisä ruokapöytään, mutta ilmankin pärjää oikein hyvin. Vehnää meillä ei kaivata ja sitä ei syö edes se, joka voisi. Jatkamme siis näitä kasvisiloitteluja kaikissa sateenkaaren väreissä, jotta ravitsemustädillä riittäisi vastakin töitä pohtiessaan meidän Kaverin huolestuttavaa ruokavaliota. ;)

Kannattaa muuten kokeilla paistaa tai oikeastaan lähinnä hauduttaa pannulla porkkanaa, paprikaa, sipulia, valkosipulia, kesäkurpitsaa sekä herkkusieniä suht runsaassa hyvässä oliiviöljyssä, niin että kasviksiin jää kuitenkin mukavaa purutuntumaa. Mausteeksi meille riittää ihan perus suola ja mustapippuri, mutta maun mukaan, kuten aina jaksan jankuttaa. Meillä kasviksien keskinäinen suhde vaihtelee iho-oireiden mukaan, näppärää.

Kasvisletut

Tämä on ehdottomasti paras munaton, maidoton ja vehnätön lettuohje, jonka kanssa olen plättyjä paistellut. Ovat hieman pulleampia kuin sellaiset perussuomalaiset letut. Innoituksena on toiminut Alice Sherwoodin Allergisen keittokirja, jonka reseptien pohjalta ollaan kehitelty meidän tarpeisiin sopiva malli. Joka käänteessä tykkään tuota opusta mainostaa, kun olen jotenkin niin tykästynyt kirjan antiin. Ohjeesta vääntyy myös makeat letut, kun jättää nuo kasvikset pois ja lisää sokeria ja vaniljaa maun mukaan.

1 rkl tärkkelysjauhoa

1/4 tl ksantaania

2 rkl vettä tai kauramaitoa

2 dl kauramaitoa (oatly)

2 dl provenan täyskaurajauhoa

1 tl leivinjauhetta

ripaus suolaa

2 dl raastettuja kasviksia/juureksia

öljyä paistamiseen

Mittaa kulhoon tärkkelysjauho, ksantaani ja vesi. Sekoita yhtenäiseksi valkoiseksi tahnaksi. Lisää joukkoon vähitellen kauramaito koko ajan sekoittaen. Lisää lopuksi suola, leivinjauhe ja jauhot sekä hienoksi raastetut kasvikset. Paista letut öljyssä pannulla kullanruskeiksi.