lauantai 1. helmikuuta 2014

Uutisia altisturintamalta ja vale-runebergit

Jälleen on se aika vuodesta, että Kaveri vierailee sairaalamaailmassa altistuttamassa itseään eri ruoka-aineille. Nyt takana on tämänvuotinen maitoaltistus, joka ei sinänsä tarjonnut mitään uutta ja yllättävää. Positiivista on se, että siedetty maitomäärä tuplautui viime vuodesta, vaikka tosi pienestä määrästä edelleen tulee voimakas reaktio, jonka taltuttamiseen kului jos jonkinlaista lääkettä. :( Vaan onhan se jo jotain, että pieniä määriä kestää. Saatiin lääkäriltäkin kannustusta pienimuotoiseen siedätykseen, jota jo nyt ollaan tehty sen minkä lentsuilta on pystytty. Maidon mikroskooppinen maistelu jatkuu jahka kaikki altistukset on tehty tältä keväältä. Tällä hetkellä suurin haave on päästä tilaan, jossa allergiset reaktiot eivät vaaranna Kaverin henkeä. Näin vanhempana vaikeinta tässä hommassa on tasapainoilu pelon kanssa. Se kysyy luottoa antaa lastaan toisten hoidettavaksi, kun jokin tuikitavallinen ruoka-aine on vaarallista myrkkyä. Altistuksissa kun joutuu silmätysten todellisuuden kanssa. On jälleen prosessoitavaa näiden jälkeen.

Yksi asia muuten, joka nousi altistuksessa esiin, oli riisimaito. Sen käyttäminen ruokajuomana loppui. Minulta oli tyystin mennyt ohi viime vuoden alussa Eviran antama suositus siitä, että riisjuomia ei käyttettäisi alle 6-vuotiaiden lasten maidon korvikkeena niiden sisältämien raskasmetallien vuoksi. Hieman jopa siinä itseäni syyllistin, kun pohdin miksen ollut moista huomannut. Sitten tajusin, että meillähän riisijuomaan siirryttiin vasta nyt syksyllä. Vuosi sitten riisi ei ollut meillä edes käytössä, joten olen ilmoituksen silloin sivuuttanut meille merkityksettömänä. Onneksi nyt kuitenkin tuli esiin. Jatkossa mennään jälleen Oatlyn luomu kaurajuomalla ja hyvällä suomalaiselle vesijohtovedellä. :)


Mahtuu elämään toki paljon muutakin. Tulevan viikon Runebergin päivä pakotti leipomaan siitäkin huolimatta, että työ varastaa tämän viikonlopun ajan. Tällä kertaa Runebergit oiottiin vanhalla hyväksi ja helpoksi havaitulla ohjeella. Enemmän nämä näyttävät kuin maistuvat perinteisiltä R:n tortuilta, mutta hyviä olivat. Muuten taikina tehtiin ihan ohjeen mukaan, mutta ripauksen kardemummaa päätin lisätä taikinan joukkoon. Koristelut tomusokerilla ja iki-ihanalla Fiordifrutta-hillolla. Ja tunnustus: aikuisten versiot kostutettiin teelusikallisella Amarettoa. Ei ollenkaan paha lisä.

4 kommenttia:

  1. Ovatpas herkullisen näköisiä Runebergin torttuja! :) Itsellä se urakka odottaa huomista päivää. :) Kyllä se on ikävää kun lapsella on paljon allergioita ym. :( Onneksi olet kekseliäs ja jaksat pitää vielä ihanaa blogiakin kaiken arjen ja työn keskellä! ♥ Mulla odottaa kaapissa rommi esanssia eli sillä kostutetaan tällä kertaa Runebergit. ;) Mukavaa viikonloppua! ♥

    VastaaPoista
  2. Ai, kun hyvan nakoisia...mietinkin tassa pitaisiko keksia joku Runebergin torttu-viritys, mutta taidan kokeilla tata sun reseptia! Voiko psylliumin korvata jollain muulla, kun en ole sita viela mistaan loytanyt?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt en kyllä osaa ollenkaan vastata. Jotenkin luulen, että pysyvät banaanin voimalla koossa ilmankin. Varmuuden maksimoimiseksi tulee aina laitettua psylliumia kaikkeen, kun sitä tuntuu olevan kaikissa valmiissakin gluteenittomissa jauhoseoksissa, ainakin täällä Suomessa. Kerrohan pysyivätkö koossa, jos kokeilet. :)

      Poista