Sienipiirakkaa

Juuri kun sitä täällä blogissakin ehti valittelemaan huonoa sienionnea, riensi ystävällinen naapurimme muovikassi kädessään meidän pihaan ja toi kasan kanttarelleja. Tällaiset pyyteettömät ystävälliset eleet tuntuvat kyllä joka kerta niin mukavilta. Ja sienipiirakka maistuu aina. Kiitos rakas naapuri!

Tällä kertaa tuli tehtyä kahdenlaista piirakkaa sienistä. Molemmat luontaisesti gluteenittomana, mutta ei luonto antanut periksi olla lotraamatta kerman kanssa... =) Tuohon maitoiseen malliin tein elämäni ensimmäisen gluteeitooman taikinan, johon pääsin käyttämään voita ja maitotuotteita muutenkin. Kovin helppoa oli, kun on saanut kaverin kanssa harjoitella ihan kunnolla rajoitettua leivontaa. Pohjan siis tein ihan perinteisellä 1 osa voita, 1 osa rahkaa ja 1 osa jauhoa seoksella (tattari/puhdaskaura/riisijauhoseos + ripaus psylliumia ja leivinjauhetta). Hyvin toimi taikina ja maistui mielestäni ihan samalta kuin ennenkin. Täytteeksi paistoin sieniä ja sipulia, jotka maustoin suolalla, mustapippurilla, timjamilla ja lorauksella tummaa balsamicoa. 2 dl kermaa ja muna sienten kanssa sekaisin, täyte pohjan päälle ja kruunuksi juustoraastetta. Paistoin 220 asteessa noin 25 minuuttia.

Kaverin piirakka muotoutui coctailmalliseksi. Pohjana jo aiemmissa postauksissa vilahdellut taikina. Laitan ohjeen vielä tähänkin ettei tarvitse erikseen kaivella. Täytteen saostin jälleen perunalla ja toimikin sienen kanssa tosi kivasti. Ja kerrankin muistin ottaa vaihekuvia piiraiden tehtailusta. Täytyy taasen todeta, että tämä taikina on niin mukava käsitellä ja syödä. Tykkään kovasti. Tällä teen varmaan seuraavan kerran tuon kermaisenkin version.

 

Pohja:

3/4 dl vettä

1 dl öljyä

1/4 tl psylliumia

1/4 tl ksantaania

1/4 tl leivinjauhetta

1 dl tattarijauhoa

1 dl puhdaskaurajauhoa

1 dl hirvelän kaurakuitusta

Täyte:

öljyä paistamiseen

n. ½ l pilkottuja sieniä

1 pieni sipuli tai pätkä purjoa

2 dl perunamuussia

2 dl kaurajuomaa

2 rkl perunajauhoa

1/4 tl ksantaania

ripaus suolaa, mustapippuria, timjamia ja oluthiivahiutaleita

Sekoita pohjan ainekset yhteen ja painele taikina piirasvuokaan. Valmista täyte paistamalla sienet ja sipuli öljyssä. Mausta ja lisää joukkoon kaurajuoma ja perunamuussi. Anna jäähtyä hieman ja sekoita joukkoon vielä perunajauhot ja ksantaani. Täytä piiraspohja/pohjat ja paista 200 asteessa noin 25-30 minuuttia.

Munaton "munakas"

Tämä on jälleen sarjassamme: tärkeintä on ulkonäkö. Tämähän ei siis maistu yhtään munakkaalle, mutta on kyllä hyvää. Sen pääasiallinen tehtävä onkin näyttää munakkaalta, joten viis mausta...hah...

2 vatajan lisäaineetonta nakkia

½ kesäkurpitsa

1 dl oolannin perunamuussiainesta

1 tl kuivatttua ruohosipulia

mustapippuria ja suolaa

2 dl kaurajuomaa

1 rkl perunajauhoa

1 rkl kaurajauhoa

öljyä paistamiseen

Raasta kesäkurpitsa ja pilko nakit. Paista kurpitsaa ja nakkeja hetki tilkassa öljyä. Lisää pannulle perunamuussiaines sekä mausteet. Levittele seos tasaisesti pannulle. Kaada seoksen päälle reilu loraus öljyä ja yhteen sekoitetut kaurajuoma sekä jauhot. Anna paistua miedolla lämmöllä kymmenisen minuuttia. "Munakasta" ei paistamsen aikana kannta koskea. Kun seos on hyytynyt ja kypsä, taita "munakas" kahtia ja liuta varovasti pannulta lautaselle. Koostumus on mureneva, mutta pysyy kasassa hellällä käsittelyllä. Tarjoile annoskateuden karkoittaja raikkaan salaatin kera.

Kesän antimia

Kesä on kyllä ihanaa aikaa. Keittiössäkin on ollut jotenkin mukavan mutkaton tunnelma, kun on saatavilla paljon tuoretta ja ennen kaikkea kotimaista mistä kokkailla. Kesällä uusien juttujen kehittelykin on jäänyt vähemmälle, vaan kyllä on ruoka ollut makoisaa muutenkin. Hyvää ei todellakaan kannata pilata liialla kikkailulla, yksinkertainen on vaan joskus sitä parasta...

...ja jää aikaa kaikelle muulle ihanalle kesäpuuhalle.

Kesän ehkä mukavinta touhua on uiminen. Varsinkin pienet varpaat pitävät uimisesta, vaikka päätä paleltaisikin.

Nykyajan lasten maailmaa pursuilee kaikkea mahdollista materiaa. Voi miten kovasti äidin sydäntä lämmittää perinteiset käpylehmäleikit. Vanhassa vara parempi... Ja näitä käpyjä ynnä kaarnalaivoja on sitten kannettu kotiinkin ja ihan urakalla. Jee!




Tänä kesänä on metsässä mustikkaa ihan oikeasti. Ollaan veneilty aika tasaiseen tahtiin ja näin loppukesästä on ollut huisin mukavaa, että vesielämä on tarjonnut jotakin luonnonantimia myös meidän ruokapöytään, kun tuo kala ei sovi. Pienet suut ovat suhteellisen sinisiä aina kun rantaudutaan.

Sienet ollaan jouduttu pomimaan ihan kaupan hyllystä. Kaverikin on päässyt sienten makuun. Hyvä hyvä.







Paistettu savojinkaali on meidän perheessä isojen suosikki. Kaveri ei diggaile, vaikka kaalilaatikosta tykkää tosi paljon. Eipä siis olla saatu selvyyttä tämän sopivuudesta. Suosittelen kokeilmaan. Voissa paistettu on HYVÄÄ, mutta oliiviöljyssä paistettukin toimii. Meillä on maustettu ihan suolalla ja mustapippurilla. Kannattaa kokeilla myös pekonia tai saksanpähkinöitä kylkiäisenä.

 
Vaan nyt alkaa kyllä olla jo syksyä ilmassa. Haikea on olo, mutta toisaalta sitä jo odottaa niitä ihania rapsakan oloisia syyspäiviä. Jos saisi keittiiöönkin hieman uutta vauhtia. =)

Tauon aikana tapahtunutta

Ajattelin vallan valottaa hiljaiselokuukauden aikaisia tapahtumia. Vanhojen tekstien siirto saa siis siirtyä tuonnemmas...

Meidän perheessä on kaikki muuttunut, no ainakin mitä ruokaan tulee. Itseltäni on nyt sitten viljat pois ruokavaliosta. Ukkokullan heinäkuisen loman aikana tuli vehnävoideltua oikein urakalla ja tulos oli karmiva. Ranteiden nivelet eivät enää antaneet edes paistinpannua kaksin käsin nostaa ja sitkeää ihottumaa kukki siellä täällä. No nyt on reilut pari viikkoa viljavapautta takana ja kas, nivelet ovat kuin uudet, ihottumat lähes kadonneet ja ei väsytä. Taitaapa olla Kaverin allergioiden takana siis kuitenkin myös periytyvyyttä.

Nyt Kaverikin on vajaan viikon ollut ilman viljoja. Todettiin, että tuskin tuo kovin vaarallista on koettaa, että mitä tapahtuu. Kaverin iho onkin mennyt parempaan suuntaan päivä päivältä, kunnes eilen sai syödäkseen iltapuuron. Bye bye nätti nahka. Arvaatte varmaan fiilikset. Kohta varmaan iskee hiirikäsioireet, kun olen kahlannut nettiä läpi etsien tietoa viljattomuudesta. Hölmö on ihminen. Jos oireet katoaa viljojen myötä, niin mikä siis mättää. No suositukset, allergialääkäri, ravitsemusterppa jne. Kun se tuntuu olevan maailmanloppu, jos lapsen ruokavaliosta puuttuu jokin ruoka-aineryhmä. Mutta kumpi on loppukädessä viisautta, syöttää viljaa ja rasvata kortisonilla vai olla syöttämättä ynnä rasvaamatta. Huh! Sitä vaan miettii, kun kaveri kauniin nahkansa kanssa veteli raakaa porkkanaa mennen tullen eikä näpyn näppyä. Tässäpä pähkinää pitkäksi aikaa...

Osoitteenmuutos...

Vuodatuksen kaatuminen lopetti bloggailun toviksi, kadotti kaikki kuvat ja lopulta niiden uudelleen lataaminen ei onnistu. Osoite siis muuttuu tänne bloggeriin. Siirtelen vanhatkin tekstit tänne hiljalleen ettei mene "hyvät" kuvat hukkaan... Näkyillään!

Coctailpiiraat (10-12 kpl)

Moniallergisille on kovin vähän ohjeita suolaisiin piiraisiin. Nämä olivat taannoisilla kahvikekkereillä loistavia. Tein muutaman eri täytteen, osa allergisille ja osa vähemmän rajoittuneille. Lisäilen tähän postaukseen uusia täytteitä ajan saatossa aina kun niitä ilmaantuu. Annoskateutta ei syntynyt, kun kaikki tarjottava näytti suunnilleen samalta. Taikina on niin mainio, että tulen sitä jatkossa  käyttämään ihan yleisesti piiraissa. Taikinaresepti esiintyi ensi kerran taannoisessa kaalipiiraassa, mutta nyt laitoin joukkoon hieman leivinjauhetta ja koostumus oli mielestäni aavistuksen parempi. Ja ohje muuntuu myös mukavasti hieman makeampiinkin  versioihin. Tein kokeeksi pari mustikkapiirasta ja olivat hyviä. En kuvaa älynnyt ottaa... Siis ihan perussettiä: marjoja, sokeria ja perunajauhoa sekaisin. Niitä tuli sellaisia todella sulosia minimustikkakukkosia. Laitan kyllä aiheesta postauksen, kun niitä keittiössämme taas valmistuu. Syksymmällä varmaankin, kun en oikein välittänyt tässäkään noista pensasmustikoista. Outo olen...

¾ dl vettä
1 dl sopivaa öljyä
¼ tl psylliumia
¼ ti ksantaania
¼ tl leivinjauhetta
2 dl jauhoa
(käytin puolet täyskaurajauhoa ja puolet tattarijauhoa)
1 dl hirvelän kaurakuitusta

Sekoita taikinan ainekset yhteen ja anna taikinan levätä kymmenisen minuuttia. Painele taikina muffinssivuoan syvennyksiin tasaiseksi kerrokseksi (paksuus n. 3mm) ja laita kuppeihin täytettä. Täytettä saa olla koko kupin verran, koska nämä munattomat eivät paisu paistettaessa, pikemminkin laskeutuvat jäähtyessään. Paista 200 asteessa 25-30 minuuttia.

Olen koettanut tehdä taikinan myös kokonaan kauralla. Lopputulos on tällöin todella mureneva ja siis vaikeampi käsitellä, ainakin kypsänä. Tomii kuitenkin, mikäli muita vaihtoehtoja ei ole. Maku on kuitenkin kaikilla tavoilla hyvä.

Täyte 1
2 vatajan lisäaineetonta nakkia
½ paprika
1 kevätsipuli
2 dl oolannin perunamuussiainesta
2 dl kaurakermaa (gogreen)
2 rkl perunajauhoja
mustapippuria
kuivattua persiljaa

Pilko nakit, sipuli ja paprika pieniksi kuutioksi ja paista niitä hetki pannulla pienessä määrässä öljyä. Lisää muussiaines ja anna sen sulahtaa. Nosta pannu levyltä ja kaada joukkoon kerma sekä lisää perunajauhot. Mausta ja sekoita tasaiseksi.

Täyte 2
100 g jauhelihaa
1 kevätsipuli
suolaa, pippuria, valkosipulijauhetta
4 kuutiota pakastepinaattia
2 dl oolannin muussiainesta
2 dl kaurakermaa (gogreen)
2rkl perunajauhoja

Paista jauheliha ja sipuli pannulla. Mausta seos ja lisää joukkoon pinaatti ja perunamuussiaines. Anna pinaatin ja perunan sulahtaa ja nosta pannu levyltä. Lisää joukkoon kerma sekä perunajauho ja sekoita tasaiseksi.

Mustikkapannukakku

  1l kaurajuomaa
4 dl oolannin muussiainesta
4 dl provenan täyskaurajauhoaja
1 dl perunajauhoja
1 tl leivinjauhetta
1-1½ tl suolaa
1 dl sokeria
½ tl aitoa vaniljaa
½ dl auringonkukkaöljyä
4 dl mustikoita
 

Kuumenna puolet kaurajuomasta ja lisää siihen perunamuussiaines. Ota kattila levyltä ja lisää loppu kaurajuoma. Seoksen on hyvä antaa jäähtyä suhteellisen haaleaksi ennen jauhojen lisäämistä. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi. Anna taikinan turvota hetki. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle pellille ja ripottele päälle mustikat. Paista 225 asteessa noin 30-35 minuuttia.