Kananmunaton marenki

Ympäri nettiä on viime aikoina kuhistu säilöttyjen kikherneiden nesteen käyttämisestä kananmunan asemesta. Kutkuttava ajatus; munaton marenki. Ainoa ongelma meidän taloudessa tässä asiassa on epätietoisuus kikherneiden sopivuudesta. Ja eihän niitä kaapistakaan tähän hätään löytynyt. Tuli kuitenkin mieleen kokeilla GoGreenin suurten valkoisten papujen säilöntälientä, kun niitä sattui kaapissa olemaan ja tiesin niiden sopivan Kaverillekin. Voin myöntää, että aavistuksen olin skeptinen, mutta marenkia tällä ohjeella syntyi kuin syntyikin. Voitte kuvitella kuinka paljon nyt jyllää kokeiluideoita mielessä... Onneksi kohta alkaa kesäloma! ;)

1½ dl GoGreen suurten valkoisten papujen sälöntälientä

1½ dl sokeria

1 tl vaniljasokeria

1 tl sitruunanmehua

Mittaa papujen säilöntäliemi vatkauskulhoon ja vatkaa se sähkövatkaimella tai yleiskoneella vaahdoksi. Koostumus muistuttaa erehdyttävästi vatkattujen munanvalkuaisten koostumusta. Lisää loput aineet ja vatkaa siitisen minuuttia kunnen on syntynyt tiukka valkoinen massa. Pursota marengit pellille leivinpaperin päälle. Väliä on hyvä jättää, koska marengit leviävät hieman paistuessaan. Tästä määrästä taikinaa tulee kaksi pellillistä. Paistoin marenkeja vajaassa 100 asteessa kiertoilmalla tunnin ja kolme varttia. Paistamisen jälkeen sammutin uunin ja annoin marenkien vielä kovettua uunissa sen viiletessä. näistä tuli ihanan kevyitä ja ihan oikean marengin oloisia. Suosittelen!

Massa ennen pursotusta.

Maidoton lisäkekurkkusalaatti

Grillatun lihan ja perunan kanssa on meillä tykästytty syömään tällaista kurkkusalaatintapaista lisäkkeenä ja kastikkeen korvikkeena. Tykätään kaikki ja tästä tullee tulevan kesän hitti.

1 dl Oatlyn creme fraichea

1½ dl sopivaa suolakurkkua hienoksi kuutioituna

(käytin herkkumaan coctailkurkkuja)

1½ dl tuorekurkkua hienoksi kuutioituna

1 tl kotisinappia

1-2 kierrosta mustapippuria myllystä

ripaus valkosipulijauhetta

Pilko kurkut ja sekoita ainekset. Anna makujen tasaantua jääkaapissa ainakin tunnin verran.

Uusia sopivia ja silmiä turvottavia!

Meidän perheessä puhaltelevat uudet tuulet. Takana on on siedätystä, työtä ja vahinkoa. Tuloksena kuitenkin laajentunut makumaailma, kun kuvaan ovat ilmestyneet säilykeananas sekä kuivattu herne. Ja tosiaan kyse on nimenomaan omaan liemeensä säilötystä ananaksesta ja KUIVATUSTA herneestä. Herneinnostuksissa mentiin kokeilemaan pakastevihannessekoitusta, jossa mukana oli sokeriherneen palkoja ja loppu oli historiaa... Herneenpaloista seurasi ataraxia, ihottumaa ja valvottu yö. Elikkäs herne sopii vai puoliksi tapettuna. Riemu on kuitenkin elossa ja suuri, koska tämä ruokarintaman valloitus on tuonut ruokapöytäämme ensimmäisen sopivan eineksen: purkkihernekeiton. En olisi kuunaan uskonut, että purkkihernekeitto voi tuottaa yksilölle niin paljon iloa, mutta niin se vaan teki ja tekee edelleen; joka torstai. Sain tuossa taannoin muuten kommentin, että eräässä taloudessa ei kyllä purkkirokkaa syödä vaan tehdään kaikki itse. :D :D :D Hieno homma! Good for you! :D

Ja täytyypä sanoa, että ananaksen saaminen ruokavalioon toi pizzaan ihan uutta ulottuvuutta. Kinkusta ja ananasmurskasta saa pizzaan aivan ihanan maidottoman täytteen. Jännä juttu muuten, että minä joka olen aina vihannut perinteistä juusto-ananaspizzaa, pidin näistä maidottomista versioista. Pohjana meillä toimii nykyään tämä leivinjauheella toteutettu malli jauhoja vaihdelleen. Kuvassa oleviin käytin perunajauhoa, maissijauhoa, kaurajauhoa ja riisijauhoa. Punakammassa versiossa täytteenä kalkkunameetvursti, paprika ja herkkusieni. Hyviä olivat molemmat.

Pääsiäistunnelmia

Hui, tämä on tämän vuoden ensimmäinen postaus... Elämä on puristanut tässä osoitteessa viimeisetkin mehut, joten jostakin on pitänyt karsia; tällä kertaa se oli tämä blogi. Nyt viimein alkaa tuntua siltä, että tännekin jaksaa taas jotakin sisältöä tuottaa, joten iloisia uutisia kaikettomien pääsiäistuotteiden saralta on luvassa. :)

Tänäkin vuonna Kaverin pääsiäismunat tuli tilattua Dammenbergiltä, mutta olipa silti suuri riemu löytää jotakin uutta tältä rintamalta. Anoppi tuossa mainitsi, että oli sattumoisin bongannut Punnitse ja säästä puodista kaikettomia suklaamunia, mutta ei ollut sitten kuitenkaan rohjennut niitä ostaa. Olisipa vain rohejnnut, sillä tutkimusmatka kyseiseen kauppaan tuotti ihan mielettömän ilon. Kaveri pomppi ja kiljahteli riemusta tajutesaan, että hänelle löytyi suklaamunia ja vieläpä valinnnan vaihtoehtoja. Niin no, me kyllä ostettiin molemmat, ei tarvinnut valita. :D Tämä kaikki pyyhki pois sen mielipahan, jota palmusunnuntain virpomapalkat tuottivat. Niin, ei maidoton suklaalevy vaan nelivuotiaan silmissä ihan korvaa suklaamunaa, jonka sisällä on yllätys. Eihän näissäkään ole, vielä... Arvaatte varmaan kuka ensi yönä murtautuu Kinderiin ja sijoittaa keltaisen pökäleen allergiamunan sisuksiin. Dammenbergiin kun ei valitettvasti yllätystä saa mahtumaan, mutta näihinpä saa. Alla kuvia päivän saaliista. <3

Vasemmalla D&D choclatesin muna ja oikealla Plamilin.

D&D munan ainesluettelo.

Plamilin munan ainesluettelo.
Ja tämähän muuten oli myös luomu ja reilun kaupan tuote. Peukut sille :)

D&D munan pakkauksessa oli hauska labyrintti takapuolella.

Ja jälleen vasemmalla D&D ja oikealla Plamil.

Lisäilen makuraadin arviot sitten myöhemmin...

Lisäys 16.4.2015: 
Näistä kadesta voiton vei ehdottomasti Plamil kaikissa kategorioissa. Plamil on maukkaampi, luomumpi, reilumpi sekä maksaa vain puolet kilpailijastaan. Tosin meillä taidetaan jatkossakin pysytellä dammenbergin munissa, ovat maualtaan voittamattomia. :)

Uusi vuosi mallia 2015 kera perunasalaatin ton-ton-ton

Uuden vuoden menu on lasten toiveesta nakkeja ja perunasalaattia (siitäkin huolimatta että neuvotteluja on käyty ;). No ainakin mennään perinteitä kunnioittaen. Perunasalaattiin kokeilin tuota tässäkin blogissa vilahdellutta uutuutta eli Oatly kaura fraicea. Inhottaa tosin sen sisältämä rypsi, kun tiedän että huomenissa tarvitaan Kaverin taipeisiin kortisonia. Vaan menkööt aina silloin tällöin, jospa samalla tapahtuisi rypsille siedättymistä siinä samalla. Tässäpä maidoton, munaton ja soijaton perunasalaatti siis. :)

6 isoa kiinteää perunaa

1-2 (luomu) omenaa

1/4 purjosta

2-3 suolakurkkua

1 prk Oatlyn kaura fraicea

2 tl kotisinappia

1/4 tl suolaa

1 tl etikkaa

½ tl valkosipulijauhetta

pari kierrosta mustapippuria myllystä

Keitä perunat suolalla maustetussa vedessä. Itse keitin kuorineen, kun jostakin syytä peruna on tällä tavoin makuisampi. Anna perunoiden jäähtyä ja pilko sillä aikaa muut ainekset. Tuo käyttämäni purjokin oli muuten suurempaa kokoluokkaa, joten 1/4 on määränä suuntaa antava. Olisiko ollut noin 1½ dl hienoksi suikaloitua purjoa. About. Sekoita kastikeainekset. Kuori ja kuutioi perunat, sekoita yhteen aiemmin pilkottujen ainesten kanssa ja kaada päälle kastike. Kääntele niin, että kastiketta on joka puolella. Anna maustua jääkaapissa ainakin pari tuntia.

Hyvää uutta vuotta!

Hyvää joulua!

Joulua on valmisteltu kovalla tohinalla ja keittiö on kyllä ollut taasen tämän talouden käytetyin huone. Nyt on kaikki valmiina ja meidänkin talouteen laskeutuu joulurauha. Ihan harmittaa etten ole ehtinyt ja jaksanut postailla uusia juttuja nyt jouluksi, mutta ehtiihän sitä joulun jälkeenkin. Ei ne ohjeet ehdi vielä ensi jouluksi pilalle mennä. ;) Tulossa on siis kaiketonta lanttulaatikkoa ja Kaverin synttäritkin päivittyvät pienellä viiveellä. Nyt kuitenkin hyvän joulun toivotus kera muutaman jouluruokaisen kuvan....

Oi kuusipuu, oi muovipuu...

Joulu on taasen ovella ja tässä taloudessa sen valmistelut on aloitettu tänä vuonna aiemmin kuin koskaan aikaisemmin. En muista olenko täällä blogissa kertonut, että Esikolla on tätä nykyä astmapiippu. Kaverin ollessa allerginen ruoka-aineille, Esikko hoitelee pölypuolen. Viime joulu yskähdeltiin allergialääkkeiden voimalla ja aamuisin niin omat kuin Esikonkin silmät olivat turvonneet. Kuusi sai lähtöpassit aika nopealla tempolla ja samalla oireet helpottivat. Arvaattekin jatkon. Tämä vuosi on tehty surutyötä joulukuusen haudalla.

Päätin kuitenkin tehdä parhaani löytääkseni mahdollisimman aidonoloisen tekokuusen ja sellainen löytyikin Ruotsista. Hinta hieman kirpaisi, joka rahteineen oli lähes tarkalleen 300€. Vain yhden toimittajan kautta kuusen ostaminen oli alunpitäen mutkattoman oloista ja vaikka mutkia tulikin, oli asiakaspalvelu ensiluokkaista. Tästä jäi todella hyvä mieli. Kaupan linkki tässä. Sieltä löytyy valikosta jul ja sen alta julgranar jne. Kuusi kulkee nimellä Svensk gran 210cm.

Kyllä jännitti, kun paketti sitten saapui. Olin ostanut kalliin kuusen näkemättä sitä luonnossa.

Paketin avaaminen kuitenkin tuotti iloisen yllätyksen. Kuusi on todella aidon näköinen. Ensinnäkin se on kauttaaltaan ns. PE kuusi eli siinä ei ole tekokuusille tyypillistä lamellimaista oksistoa edes tyvessä. Lisäksi oksan rangat ovat ruskeita.

Toiseksi kuusen runko on aitoa puuta alaosan tyvioksia myöten. 

Yleensähän runko on ihan muovia tai vaihtoehtoisesti vihreällä karvalla peitettyä muovia ja rungossa rellottavat muoviset oksankiinnikkeet. Eiii!

Kolmanneksi kuusi on luonnollisen epäsymmetrinen.

Tästä onkin revitty huumoria. Aiempina vuosina kun olen tirissyt juurikin epäsymmetrisyydestä. Nyt maksoin itseni kipeäksi sen vuoksi. :D Ainoa pienen pieni miinus on kuusen korkeus 210cm, joka olisi saanut olla mieluusti hieman enemmän. Tämä johtunee osin siitä, että meillä on aiempina vuosina ollut aavistuksen korkeampi kuusi, kun kotimme katto on korkealla. No kaikkeen tottuu ja tämä nyt on sellainen hakemalla haettu miinus. Muovikuuseen siirtymisessä minulle tärkeintä oli se, että ovelta ei pysty oitis sanomaan onko kuusi aito vai ei. Tietääkseni kaikki meidän tutut eivät tätä blogia lue, joten aion testata kuusen autenttisuuden olemalla asiasta ihan hiljaa. ;) Tänne oli kuitenkin pakko tunnustaa, mikäli joku muukin etsii pakon edessä jouluksi kuusta samoilla kriteereillä kuin me. Täytyy sanoa, että SUOSITTELEN!

PS. Jouluksi lupaan laittaa kuusesta kuvan koristeineen.