Ajattelin vallan valottaa hiljaiselokuukauden aikaisia tapahtumia. Vanhojen tekstien siirto saa siis siirtyä tuonnemmas...
Meidän perheessä on kaikki muuttunut, no ainakin mitä ruokaan tulee. Itseltäni on nyt sitten viljat pois ruokavaliosta. Ukkokullan heinäkuisen loman aikana tuli vehnävoideltua oikein urakalla ja tulos oli karmiva. Ranteiden nivelet eivät enää antaneet edes paistinpannua kaksin käsin nostaa ja sitkeää ihottumaa kukki siellä täällä. No nyt on reilut pari viikkoa viljavapautta takana ja kas, nivelet ovat kuin uudet, ihottumat lähes kadonneet ja ei väsytä. Taitaapa olla Kaverin allergioiden takana siis kuitenkin myös periytyvyyttä.
Nyt Kaverikin on vajaan viikon ollut ilman viljoja. Todettiin, että tuskin tuo kovin vaarallista on koettaa, että mitä tapahtuu. Kaverin iho onkin mennyt parempaan suuntaan päivä päivältä, kunnes eilen sai syödäkseen iltapuuron. Bye bye nätti nahka. Arvaatte varmaan fiilikset. Kohta varmaan iskee hiirikäsioireet, kun olen kahlannut nettiä läpi etsien tietoa viljattomuudesta. Hölmö on ihminen. Jos oireet katoaa viljojen myötä, niin mikä siis mättää. No suositukset, allergialääkäri, ravitsemusterppa jne. Kun se tuntuu olevan maailmanloppu, jos lapsen ruokavaliosta puuttuu jokin ruoka-aineryhmä. Mutta kumpi on loppukädessä viisautta, syöttää viljaa ja rasvata kortisonilla vai olla syöttämättä ynnä rasvaamatta. Huh! Sitä vaan miettii, kun kaveri kauniin nahkansa kanssa veteli raakaa porkkanaa mennen tullen eikä näpyn näppyä. Tässäpä pähkinää pitkäksi aikaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti